| Popis: |
Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti laajamittaiset sotatoimet Ukrainassa, minkä seurauksena Euroopan unioni on asettanut Venäjälle useita taloudellisia pakotteita. Sodan, pakotteiden ja Venäjän vastatoimien seurauksena energian hinnat ovat nousseet Euroopassa poikkeuksellisen korkealle tasolle. Venäjä on vastannut Euroopan unionin asettamiin pakotteisiin esimerkiksi katkaisemalla kaasutoimituksia EU-maihin horjuttaen Euroopan energiaturvallisuutta. Hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät energian lisäksi myös muiden tuotteiden, kuten elintarvikkeiden hinnannousuna, mikä osuu erityisesti heikossa asemassa oleviin kotitalouksiin. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien ja europarlamentaarikoiden käymää EU-tason energiapoliittista keskustelua Ukrainan sodan aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Euroopassa havahduttiin voimakkaan energian tuontiriippuvuuden aiheuttamiin ongelmiin ja Euroopan komission oli vastattava pikaisesti muuttuneeseen tilanteeseen. Tutkielma keskittyy komission esittelemästä energiapolitiikan muutoksia käsittelevästä REPowerEU-suunnitelmasta käytyyn keskusteluun poliittisten ryhmien verkkosivuilla ja Euroopan parlamentissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tutkimuksesta, europuoluetutkimuksesta ja Euroopan parlamentin toimintaan liittyvästä tieteellisestä kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsitellään myös Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisia erityispiirteitä ja sitä, kuinka kansallisen edun tavoittelu voi näkyä Euroopan parlamentissa käytävissä keskusteluissa. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi, joka toteutettiin teorian ja aineistojen pohjalta laaditun koodausrungon avulla. Tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien ideologiset taustat tulevat esiin REPowerEU-keskustelussa ja kuinka voimakkaasti siinä näkyy jäsenmaiden kansallisten etujen tavoittelu. Tutkielman tulokset osoittavat, että ryhmien ideologiset piirteet näkyivät voimakkaammin Euroopan parlamentissa käydyssä keskustelussa kuin poliittisten ryhmien laatimissa dokumenteissa. Pienemmillä poliittisilla ryhmillä kuten vasemmistolla ja ID-ryhmällä ideologiset taustat näkyivät suurempia ryhmiä voimakkaammin. Jäsenmaiden etujen tavoittelu jäi vähäiseksi molemmissa tutkielman aineistoissa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ja toive yhteiseurooppalaisesta solidaarisuudesta korostui. |
