| Popis: |
Tutkielmani käsittelee Kelan ohjevideoiden saavutettavuutta. Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta astui voimaan huhtikuussa 2019 ja on 23.9.2020 alkaen edellyttänyt viranomaisten tekemältä tallennetulta ääntä tai videokuvaa sisältävältä mediasisällöltä saavutettavuusvaatimusten täyttämistä. Saavutettavuusvaatimukset eivät sisällä kriteerejä videoilla käytetylle kielelle. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, riittääkö saavutettavuusvaatimusten täyttäminen tekemään videoista saavutettavia, vai esiintyykö niillä käytetyssä kielessä saavutettavuusongelmia. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: mitä heuristiikkoihini valitsemia verkkosisällölle määriteltyjä saavutettavuuden vaatimuksia tutkimani Kelan ohjevideot täyttävät ja mitä ne eivät täytä, sekä millaista tietoa ja millaisia ominaisuuksia videot edellyttävät käyttäjältään heuristisen arviointini perusteella? Tutkielmani aineistona toimivat neljä Kelan YouTube-kanavalla julkaistua videota, jotka ohjeistavat Kelan verkkopalvelun käyttämisessä. Menetelmänä käytän heuristista arviointia, jota varten laadin itse heuristiikkani perustuen WCAG 2.1-ohjeistuksen tasojen A ja AA vaatimuksiin niiltä osin kuin ne pätevät videoihin, sekä selkokielen periaatteisiin. Tutkin myös videoiden sisäislukijan piirteitä, joiden avulla määrittelen, millaisia käyttäjäryhmiä ne rajaavat videoiden käyttäjien ulkopuolelle. Tutkielmani teoriapohjan muodostavat käytettävyyden, käyttäjäkeskeisyyden ja saavutettavuuden käsitteet ja osa-alueet, hyvän termin piirteet ja terminologian ja käytettävyyden suhde sekä selkokieli ja sen piirteet. Heuristisella arvioinnillani löysin videoista yhteensä 103 erilaista saavutettavuusongelmaa, joista 62 liittyi kieleen ja 39 puhutun informaation kattavuuteen. Videoilta löytyi kaksi informaation esittämisjärjestykseen liittyvää ongelmaa, jotka eivät liittyneet mihinkään laatimaani heuristiikkaan. Tyypillisimmät ongelmat videoilla liittyivät haastavien sanojen käyttöön sekä siihen, että videolla näytettiin asioita, joita ei sanallistettu ääniraidalla. Videoilta analysoimani sisäislukijan piirteet edellyttivät käyttäjiltä hyvää suomen kielen taitoa ja hyviä tiedonhakutaitoja, sosiaaliturvaan liittyvän sanaston tuntemista, hyvää tietoteknistä osaamista ja näkövammattomuutta. Käyttäjä voi olla kuulovammainen. Videoiden sisäislukijan voisi väittää olevan vammaton tai kuulovammainen Kelan työntekijä. Päätelmäni tutkimushavaintojeni perusteella oli, että pelkkien saavutettavuusvaatimusten täyttäminen ei riitä tekemään videoista saavutettavia. Videoiden kielen täytyy olla niiden käyttäjille sopivaa. Kielen tekeminen saavutettavaksi palvelee ja edistää saavutettavuutta kaikille videoiden käyttäjäryhmille ja on lisäksi tehokas ja vähän ylimääräistä vaivaa vaativa keino. |
