| Popis: |
Tarkastelen tässä tutkimuksessa Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen opiskelijoiden subjektiivisia näkökulmia Yhdysvaltojen kansainväliseen asemaan Trumpin presidenttikaudella. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia näitä näkökulmia hegemoniateorioiden valossa, mikä liittää tutkimuksen myös vahvasti kansainvälisen politiikan tieteenalaan. Tutkimus on toteutettu käyttäen faktorianalyysiin ja psykologiaan pohjautuvaa Q-metodia, jota voidaan kuvailla kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia menetelmiä yhdistäväksi hybridimenetelmäksi. Aineistoni koostuu 14:stä Q-haastattelusta/koetilanteesta, jotka suoritin syksyllä 2019. Tässä tutkimuksessa aineiston käsittelyssä käytettiin PQ Method –tietokoneohjelmaa, jolla suoritettiin tutkimuksen kvantitatiivinen vaihe. Tämän jälkeen tutkimuksessa siirryttiin syntyneiden faktoreiden tulkintaan, joka siirsi tutkimuksen jälleen kvalitatiiviseen suuntaan. Tuloksina saatiin kaksi faktoria eli näkökulmaa Yhdysvaltojen maailmanpoliittisesta asemasta Trumpin presidenttikaudella: Trumpin sekava politiikka syö Yhdysvaltojen uskottavuutta (Faktori A) sekä Trumpin vaikutukset pysyvät perinteisen vaihteluvälin sisällä (Faktori B). Faktorilla A korostui Trumpin toimien negatiiviset vaikutukset, joiden uskottiin lisäävän epäluottamusta Yhdysvaltoja kohtaa. Hegemoniateorioiden valossa faktorilla korostuu hegemonisen toimijan oma rooli asemansa ylläpitämisessä, mutta toisaalta myös hegemonialle tärkeä legitimiteetti ja hyväksyntä. Faktorilla B puolestaan katsottiin Trumpin vaikutuksien jäävän melko maltillisiksi, vaikka niistä olisikin vaikeaa löytää positiivisia vaikutuksia. Hegemoniateorioiden valossa faktorilla B painottui enemmän järjestelmän tuoma vakaus, jota yhden toimijan on vaikea horjuttaa, mikäli järjestelmän muut toimijat pysyvät sen takana. Haastattelujen ja koetilaisuuksien kautta nousi esiin kaksi näkökulmaa, jotka vastaajilla oli Yhdysvaltojen asemasta Trumpin valtakaudella. Nämä näkökulmat heijastelevat hyvin hegemoniateorioille tyypillisiä ajatuksia ja niissä painottuu vastaajien näkemykset kansainvälisen järjestelmän luonteesta. Lisäksi Q-metodilla voidaan selvittää suuremmankin joukon näkemyksiä, jotka tässä tapauksessa on Tampereen yliopiston politiikan opiskelijoiden keskuudessa vallitsevat näkemykset. |
