| Popis: |
Strategia ohjaa organisaation toimintaa ja tehtyjä valintoja matkalla kohti asetettua visiotavoitetta. Hyvä strategia antaa vastauksia siihen, miten organisaatio voi muuttuvassa toimintaympäristössään menestyä ja kehittyä. Se myös tuottaa tietoa siitä, onko organisaatiolla käytettävissään menestymiseen tarvittava osaaminen. Hyväkään strategia ei toimi ilman johtamista eikä ihmisten aktiivista osallistumista. Strategian kehittäminen ja sen vieminen käytäntöön edellyttää organisaatiolta henkilöstön osallistamista sekä toimivaa vuorovaikutusta. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjän strategiakauden 2022–2025 yhden keskeisen, strategisen tavoitteen kehittämistyön tutkiminen. Strategisena tavoitteena oli määrittää organisaation pedagogiset ja toiminnalliset valinnat ja kehittämisen työskentelytapana oli valitun kehittämisryhmän toteuttama yhteiskehittäminen. Lisäksi haluttiin, tässä rajatussa strategisen kehittämistyön esiselvitysvaiheessa, kartoittaa koko organisaation opetus- ja ohjaushenkilöstön kokemuksia pedagogisista menetelmistä sekä tietämystä organisaation pedagogisen prosessin vaiheista ja käsitteistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui strategian ja sen johtamisen sekä pedagogiikan ja sen johtamisen yleisistä teorioista. Erityisesti tarkasteltiin ihmisten johtamisen näkökulmaa. Teoriaosuutta täydennettiin kokeilukulttuurin, innovaatioiden ja ihmisten oivallusten hyödyntämisen tarkastelulla. Lisäksi teoriaosuuteen sisällytettiin pedagogisia malleja ja opetusmenetelmiä selventävä osuus. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin tutkijan toteuttamaa strategian kehittämisryhmätyöskentelyn osallistuvaa havainnointia sekä organisaation opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnattua kyselytutkimusta. Tapaustutkimus oli monimenetelmäinen, koska se tuotti sekä laadullisesti että määrällisesti käsiteltävää aineistoa. Kehittämisryhmätyöskentelyn tuottama, laadullinen aineisto perustui tutkijan omaan havainnointiin, koska hän itse työskenteli, tutkimuksen aikana, ryhmän vetäjänä. Kyselytutkimuksen avoimet kysymykset litteroitiin, teemoiteltiin ja muutettiin tunnistettujen teemojen perusteella määrälliseksi aineistoksi, jota voitiin tarkastella graafisesti ja tilastollisin menetelmin. Kyselyn monivalinta- ja arvoasteikkokysymykset tuottivat suoraan määrällistä aineistoa. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että asiantuntevien ja aktiivisten henkilöiden osallistaminen strategiseen kehittämistyöhön on tärkeää. Tämä ei yksinään riitä, vaan työskentelyä tulee johtaa suunnitelmallisesti, jotta se etenee ja sille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Yhdessä kehittäminen eli yhteiskehittämisen menetelmä soveltui strategiseen kehittämistyöhön erittäin hyvin. Se yhdisti erilaiset osaamiset ja näkökulmat sekä haastoi ryhmän jäsenet kehittämään yhteistyötaitojaan. Opetus- ja ohjaushenkilöstölle suunnatun kyselytutkimuksen tulosten perusteella henkilöstö tunnistaa varsin hyvin kohdeorganisaation pedagogiseen prosessiin liittyviä näkökulmia ja toimii niiden mukaisesti. Kyselytutkimus toi esiin jo nyt käytössä olevia, varsin monipuolisia pedagogisia toteutustapoja, mutta toisaalta myös näkökulmia, joita tulee kehittää, jotta esimerkiksi organisaation tavoitteena oleva, verkkopedagogiikan laajempi hyödyntäminen toteutuu. Koko tutkimuksen keskeinen havainto oli, että ilman osallistamista, vuorovaikutusta ja johtamista strategisten tavoitteiden kehittäminen on mahdotonta. |
