| Popis: |
Tämän tutkielman tarkoituksena on ottaa selvää, miten kustannustoiminta ja sarjakuvien ominaispiirteet vaikuttavat sarjakuvien kääntämiseen. Tarkoituksena on selvittää, millaisia normeja kustannustoiminta luo sarjakuvien kääntämiselle, kuinka nämä normit vaikuttavat sarjakuvien kääntämiseen ja kuinka normit tulevat esiin käytännössä. Tutkielmassa tarkastellaan kustannustoimintaa, sarjakuvia ja kääntämistä polysysteemeinä, jotka vaikuttavat toisiinsa. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu polysysteemiteoriaan ja erityisesti Gideon Touryn teoriaan kääntämisen normeista. Yksi tutkimuksen lähtökohdista on myös Klaus Kaindlin ehdottama, sarjakuvissa kääntämistä vaativien elementtien jako viiteen kategoriaan. Tutkimuksen kysely, haastattelut ja käännösanalyysi perustuvat näihin kategorioihin. Tutkimus on tehty kolmea eri tutkimusmenetelmää käyttäen. Ensimmäinen menetelmistä on sarjakuvia julkaiseviin kustantamoihin lähetetty elektroninen kysely. Toisena menetelmänä on kustannustoimittajille suunnatun lomakkeen kysymyksiin pohjaten luotu sähköpostihaastattelu yhdelle sarjakuvakääntäjälle ja yhdelle kustannustoimittajalle. Kolmantena menetelmänä on käytetty käännösanalyysiä. Nemi-sarjakuva-albumia on analysoitu Vinayn ja Darbelnetin (1958/1995) käännösmetodien pohjalta. Tutkimusmenetelmät ovat pääasiassa kvalitatiivisia, mutta kyselylomakkeen ja käännösanalyysin kohdalla menetelmä on myös osittain kvantitatiivinen. Tutkimuksen mukaan kustannustoimittajat vaikuttavat käännöspäätöksiin sarjakuvien eri osa-alueilla. Jo alkuperäinen kustantaja saattaa asettaa vaatimuksia käännöksille, ja kustannustoimittajan tehtävänä on varmistaa, että näitä vaatimuksia noudatetaan. Käännetäänkö sarjakuva hyväksyttävyys- vai adekvaattisuuskriteerin mukaan, jää usein kääntäjän ratkaistavaksi, mutta esimerkiksi sarjakuvan nimen kääntämiseen saattaa kustannustoimittajilla olla paljonkin sananvaltaa. Kustannustoimittaja saattaa myös vaikuttaa siihen, käännetäänkö kuvanmuokkausta vaativat ääniefektit ja detaljitekstit. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että käännöspäätökset, koskivatpa ne mitä sarjakuvien osa-aluetta tahansa, tehdään aina tapauskohtaisesti ja yhteistyössä kustannustoimittajan kanssa. Näkökulma siitä, kenellä on viimeinen päätösvalta käännöksen suhteen, vaihtelee sen mukaan, kysytäänkö asiaa kustannustoimittajalta vai kääntäjältä. Kustannustoimittajat ovat vastuussa teoksesta kokonaisuutena ja heidän voidaankin sillä tavalla ajatella olevan osaltaan vastuussa myös käännöksestä. Haastateltu kääntäjä on kuitenkin sitä mieltä, että käännössopimuksissa esiintyvä periaate "kustannustoimittajalla on mahdollisuus ehdottaa muutoksia käännökseen" tarkoittaa, että viimeinen sana käännöksestä on kääntäjällä, eikä ehdotettuja muutoksia ole pakko hyväksyä. |
