| Popis: |
Suomalaisten kaupunkiseutujen kasvaessa on havaittu tarvetta paremmalle, kuntarajat ylittävälle seutuyhteistyölle. Suomessa seutuyhteistyötä tehdään viranhaltija- ja luottamushenkilötasolla, mutta erityisesti kuntien poliittisten toimijoiden yhteistyö on koettu ajoittain haasteelliseksi muun muassa luottamuspulan takia. Turun kaupunkiseudulla seutuyhteistyötä on kehitetty 2020-luvun alun aikana kuntayhtymän perustamisella, jossa tavoitteena on ollut tiivistää kuntien poliittisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja samalla rakentaa uottamusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millä tavalla Turun ydinkaupunkiseudun kuntien poliittiset johtajat ovat kokeneet seutuyhteistyön kehittämisen seudulla, jonka historiassa on ollut kuntien välistä epäluottamusta ja yhteistyön lyhytnäköisyyttä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui kaupunkiseutuja ja seutuyhteistyötä käsittelevästä kirjallisuudesta sekä yhteistoiminnallisen hallinnan ja luottamuksen rakentamisen teoreettisista malleista. Kaupunkiseudun ja seutuyhteistyön käsitteiden tarkastelun kautta tutkimuksessa luodaan pohja syvällisemmälle, yhteistoiminnallisen hallinnan mallin avulla jäsennettävälle, seutuyhteistyön kehittämisen keskeisten vaiheiden ja näkökulmien tutkimiselle. Seutuyhteistyötä ja yhteistoiminnallista hallintaa yhdistää molempia se, että kummassakin on tyypillisesti havaittavissa kooltaan tai vaikutusvallaltaan erikokoisia osapuolia, jotka pyrkivät yhteensovittamaan intressejään toistensa kanssa. Nämä osapuolet toimivat monitahoisessa toimintaympäristössä osittain samojen haasteiden ja mahdollisuuksien parissa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin lähestyen tutkimusaihetta teorialähtöisesti. Aineiston analyysi perustui täten olemassa olevaan teoriaan, jota testattiin Turun kaupunkiseudun kuntayhtymän perustamisen yhteydessä. Aineisto koostui kahdeksasta yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin kuntayhtymän asioiden parissa toimivien luottamushenkilöiden kanssa syksyllä 2022. Haastateltavana oli luottamushenkilöitä viidestä eri puolueesta. Aineisto analysoitiin edellä mainittujen yhteistoiminnallisen hallinnan mallin ja luottamuksen rakentamisen teorian jäsentämänä, jolloin lopputuloksena syntyi kronologinen katsaus kuntayhtymän perustamisen prosessiin. Turun kaupunkiseudun kuntien välisen yhteistyön kehittämiselle oli osittain haastavat lähtökohdat. Taustalla vaikutti kuntien poliittisten suhteiden eripuraisuus ja epäluottamus. Toisaalta tarve paremmalle ja koordinoidummalle, poliittiset toimijat yhteen tuovalle yhteistyörakenteelle oli havaittu kaikissa kunnissa ja puolueissa. Se toimi selkeänä kannustimena edistää seutuyhteistyön kehittämistä. Vahvaa ja selkää, jatkuvalle fasilitoinnille omistautunutta johtajuutta ei kuntayhtymän alullepanossa ollut, mikä edellytti yksittäisiltä kunnilta, puolueilta ja luottamushenkilöiltä oma-aloitteisuutta ja omanlaisiaan johtajuuskeinoja viedä prosessia eteenpäin. Myös aikaresurssien löytämisen haasteellisuus toimi prosessia horjuttavana tekijänä. Lopulta kaikkien osapuolten ponnistelujen tuloksena saatiin virallisesti hyväksytty asiakirja kuntayhtymän perussopimuksen muodossa aikaiseksi. Tällaiset yhteiset voitot ja saavutukset toimivat omalta osaltaan yhteistoimintaa ja luottamusta vahvistavana tekijänä, jonka ansiosta on mahdollista pyrkiä asettamaan kunnianhimoisempiakin tavoitteita. Seutuyhteistyön toimivuuden taustalla merkittävässä asemassa on toimijoiden välisen luottamuksen saavuttaminen ja ylläpitäminen. Kuntien ja niiden poliittisten edustajien todennäköisempää sitoutua yhdessä asettamiin tavoitteisiin luottamuksen ollessa vahvalla pohjalla. Seutuyhteistyön ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa työskentelyä, jossa johtajuuden ja aikaresurssien merkitys on suuri. Kaikilla osapuolilla tulee olla sellainen tunne, että heillä on yhteistyörakenteessa oikeita vaikutusmahdollisuuksia, ja että heidän näkökulmansa otetaan huomioon päätöksenteon valmistelussa. Seutuyhteistyön osapuolten keskuudessa olevien monien poliittisten intressien yhteensovittaminen on tulevaisuudessakin yksi haasteista, joka erottaa vaikuttavan ja aikaansaavan seudullisen päätöksenteon lyhytnäköisestä ja kuntalähtöisestä osaoptimoinnista. |
