| Popis: |
Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön käytäntöjä on luotu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opinnäytetyöhön on kohdistunut paljon odotuksia niin työelämän kuin ammattikorkeakoulujärjestelmän suunnalta. Opinnäytetyön tekijät, opiskelijat, ovat olleet tilanteessa, jossa opinnäytetyön vaatimuksiin on liitetty toisaalta teoreettisuus ja toisaalta ammattialan asiantuntijuuden osoittaminen. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöistä opinnäytetyötä on ohjannut myös tarve erottua selkeämmin tiede- ja taidekorkeakoulujen sekä yliopistojen pro gradu tutkielmista. Tässä tutkimuksessa hain vastauksia seuraaviin kysymyksiin; mikä on työelämälähtöisen opinnäytetyön tehtävä ammattikorkeakoulussa, mitä työelämälähtöisyys merkitsee opinnäytetyössä, mitä opinnäytetyössä opitaan ja millaista osaamista opinnäytetyö kehittää työelämäkontekstissa. Työelämäkontekstilla tarkoitetaan tutkimuksessa sekä opiskelijan oppimisen että työelämän odotusten kontekstia opinnäytetyössä. Tutkimuksen teoreettinen tarkastelu kiinnittyy kolmikantayhteistyön, työelämän, opiskelijan ja ammattikorkeakoulun, vuorovaikutukseen ja työelämässä oppimiseen sekä tietämyksen ja asiantuntijaosaamisen kehittämiseen. Tutkimusraportissa ammattikorkeakoulun työelämälähtöistä opinnäytetyötä tarkastellaan teorian ja empirian välisenä vuoropuheluna. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimusotetta. Fenomenografinen tutkimusote on laadullinen lähestymistapa, jossa pyritään kuvaamaan, analysoimaan ja ymmärtämään todellisuuden, tässä tapauksessa työelämälähtöisen opinnäytetyön, erilaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa ollaan erityisesti kiinnostuneita siitä, mitä ihmiset oppivat työelämälähtöisessä opinnäytetyössä ja kuinka he ymmärtävät työelämälähtöisen opinnäytetyön ilmiön. Tutkimuksessa on tarkasteltu työelämän edustajien että opiskelijoiden erilaatuisia käsityksiä työelämälähtöisestä opinnäytetyöstä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu yhdeksästätoista tradenomin opinnäytetyötä kuvaavasta haastattelusta. Haastateltavina ovat olleet sekä opinnäytetyön tekijät että opinnäytetyössä mukana olleet työelämän edustajat. Valitun tutkimusotteen tavoitteena on ollut kuvata todellisuuden ymmärtämisessä, tässä tapauksessa työelämälähtöisessä opinnäytetyössä, ilmeneviä eroja, jolloin käytetty ote korostaa sisällön merkitystä että kokemuksellisia asioita. Työelämälähtöisen opinnäytetyön lähtökohdat ovat työelämän asettamissa ongelmissa sekä työelämän kehittämistarpeissa. Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen opinnäytetyö liittyy vahvasti työelämän ja ammattien kehittämiseen ja tutkimiseen. Näin ollen työelämän tieto- ja taitovaatimukset luovat perustan myös ammattikorkeakoulun työelämälähtöiselle opinnäytetyölle. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että työelämäkontekstissa toteutettu opinnäytetyöprosessi luo autenttisen mahdollisuuden ammattitaidon oppimiselle ja asiatuntijaosaamisen kehittymiselle. Se ei missään tapauksessa kuitenkaan takaa sitä. Kriittisiä tekijöitä tässä mielessä ovat sekä työyhteisön sitoutuneisuus opinnäytetyöprosessiin että opiskelijan omakohtainen mielenkiinto ongelmanratkaisuun ja halu oppia itseohjautuvasti. Ammatillisen tietämyksen ja osaamisen kehittymisen kriittisiä tekijöitä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä ovat niin ikään tiedonsiirron avoimuus, keskustelut sekä luottamus siihen, että osaamista voidaan kehittää tietoa jakamalla. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen tehtävänä on luoda uusia työelämälähtöisiä toimintatapoja sekä kehittää metodeja työelämälähtöisen opinnäytetyön toteuttamiseksi. Tutkimus nosti esiin myös sen, kuinka aito ammattikorkeakoulun opinnäytetyön rooli voi olla työelämän kehittämisessä. Työyhteisöissä on runsaasti oppimis- ja tutkimismahdollisuuksia, joiden merkitystä ei voida aliarvioida. Ammattien ja työkäytäntöjen hiljaista tietoa on mahdotonta tutkia ja oppia ilman osallistumista aitoihin työympäristöihin. Tästä näkökulmasta työelämälähtöisiä opinnäytetyöprosesseja tulisikin suunnata niihin kohteisiin, joissa ammattitiedon säilymisen ja siirtämisen uhkakuvat sukupolvelta toiselle (esim. yrittäjyyden ammattispesifi tieto) ovat olemassa. Tämän tutkimuksen ongelmanasettelu jätti avoimeksi kysymyksen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjauksen roolista työelämälähtöisessä opinnäytetyöprosessissa. Perinteinen tutkintotyön ohjaaminen ei riitä silloin, kun opinnäytetyöllä haetaan eväitä käytännön ratkaisujen lisäksi myös kehittämiskohteen arviointiin ja asiantuntijuuden kasvuun. Tämä merkitsee ensisijaisesti opinnäytetyöohjauksen muutosta, jolloin sekä työelämän asiantuntijaverkostoissa toimimisesta että ammatillisen tutkimus- ja oppimisprosessin ohjaamisesta tulee ohjaustyön keskeisin sisältö. Jatkotutkimuksen arvoista on se, miten työelämälähtöisen opinnäytetyöohjauksen mallit rakentuvat käytännössä ja kuinka ohjaajan oma käsitys ammattikorkeakoulun opinnäytetyöstä suuntaa opinnäytetyöprosessia. Tutkimus osoitti sen, että työelämälähtöisen tutkimus- ja kehitystyön vaarana on lyhytjännitteisyys ja välitön tulosten tavoittelu. Tästä syystä työelämälähtöisessä opinnäytetyössä ammattikorkeakoulututkimuksen ja työelämän välinen vuoropuhelu on oleellista. Vuoropuhelun tulee alkaa ensinnäkin siitä, mitä kysymyksiä opinnäytetöissä nostetaan esiin ja mihin tutkimus- ja kehitystyöosaamista suunnataan. Edelleen on pohdittava sitä, miten verkostoissa tuotettua asiantuntijatietoa esitetään ja kuinka työelämää uudistetaan myös eettisesti kestävältä pohjalta. Tämän keskustelun on oltava avointa ja kritiikille alistettua. Työelämälähtöinen opinnäytetyöprosessi on myös aina opiskelijan omakohtainen oppimis- ja kehittymisprosessi, jonka sisältöä ja laatua ei voida täysin ulkoapäin ohjata. Työelämälähtöiseen opinnäytetyöprosessiin kuuluu niinikään oppimisen ja kehittämisen vapaus ja vastuu. This study was conducted to find answers to following questions: What is the task of a working life based final project in polytechnic studies? What does a working life based approach mean? What is being learned in that process and what kind of expertise is being developed during such a final project process? The approach in this study is that of phenomenography, which analyzes, desribes, and categorizes different kind of subjective conceptions of working life based final projects experienced by students and company representatives. The theoretical concepts of this study are linked to the framework of a working life based final project as well as to the development of working life. Futhermore, the content of research-based learning and the concept of developing competence and shared expertise are studied. The empirical data were obtained through nineteen interviews. The data were collected in autumn 2000 from ten different BBA final projects implemented in co-operation with companies. Both the students and the company members were interviewed. The empirical results of this study are divided into horizontal categories which represent different dimensions of a working life based final project. These categories provide a summarized picture of the research problems studied in this research from both the students`and the company representatives`viewpoints. The findings showed that a working life based final project develops professional competence widely. However, it is vital to decide the bases and the basic aim of a final project of this nature. The results showed very clearly that it is important to solve the issue of combinig working life expectations and students` learning goals in research projects. The working-life context of a final project requires the use of multiple methods as well as sharing and transferring the professional knowledge, expertise and competence. On the basis of the research results it can be said that it is essential not to productionize a working life based final project and launch it only as knowledge package as, in that case, professional learning and sharing competence, which are typical of a polytechnic final project, would not develop. In addition, this would also compromise the role of polytechnics in developing and researching working life. Research Centre for Vocational Education - Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus |
