Popis: |
Yrityskaupat ovat luonnollinen osa markkinoiden rakennemuutosta ja yleensä niissä onkin kyse tavallisesta liiketaloudellisesta järjestelystä, jonka avulla yritykset voivat esimerkiksi kasvattaa taloudellista tehokkuuttaan ja sopeutua markkinaolosuhteiden muutoksiin. Yrityskaupat voivat kuitenkin johtaa myös tehokkaan kilpailun olennaiseen estymiseen. Yrityskauppavalvonnan tarkoituksena on varmistaa, ettei yrityskaupoilla ole tällaisia haitallisia kilpailuvaikutuksia. Joissakin tapauksissa kuitenkin myös kilpailuongelmia sisältävä yrityskauppa voidaan hyväksyä, jos yrityskaupan yhtenä osapuolena on maksukyvytön yritys. Tätä maksukyvyttömän yrityksen pelastamista koskevaa periaatetta kutsutaan failing firm -puolustukseksi. Tutkielmassa tarkastellaan failing firm -puolustusta erityisesti Euroopan komission yrityskauppavalvonnassa. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin sitä, minkälaisissa yrityskauppatilanteissa failing firm -puolustus voidaan hyväksyä. Tutkielmassa selvitetään myös, toteutuuko nykymuotoinen failing firm -puolustus tarkoituksenmukaisesti Euroopan komission yrityskauppavalvonnassa. Euroopan komissio on ilmoittanut, että koronaviruspandemian myötä kilpailusääntöjen soveltamisessa tullaan näkemään poikkeuksellisia lievennyksiä. Tästä syystä tutkielmassa tutkitaan myös talouskriisien mahdollisia vaikutuksia failing firm -puolustuksen soveltamiseen. Euroopan komissio edellyttää failing firm -puolustukselta poikkeuksellisen korkeaa todistustaakkaa. Komissio on ratkaisuissaan edellyttänyt erityisesti kolmen arviointiperusteen täyttymistä. Ensinnäkin maksukyvyttömän yrityksen tulisi lähitulevaisuudessa poistua markkinoilta ilman yrityskauppaa. Toiseksi yrityskaupalle ei tule olla vaihtoehtoista toteutustapaa, joka johtaisi vähemmän kilpailunvastaiseen tulokseen. Kolmanneksi maksukyvyttömän yrityksen omaisuuden tulisi väistämättä poistua markkinoilta ilman yrityskauppaa. Vaikka nämä suhteellisen vakiintuneet edellytykset toimivat failing firm -puolustuksen arvioinnin pohjana, komissio on historiallisesti tulkinnut niiden täyttymistä hieman vaihtelevasti. Tästä huolimatta failing firm -puolustuksen voidaan pääosin katsoa toteutuvan tarkoituksenmukaisesti niin taloudellisesta kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Failing firm -puolustukseen vetoavilla osapuolilla on todistustaakka edellytysten täyttymisestä. Komissio voi kuitenkin päätyä arvioimaan yrityskauppaa failing firm -puolustuksen arviointiperusteiden mukaisesti, vaikka osapuolet eivät eksplisiittisesti vetoaisikaan puolustukseen. Tällöin osapuolilla ei ole vastaavaa todistustaakkaa edellytysten täyttymisestä. Tämän myötä jääkin epäselväksi, onko maksukyvyttömän osapuolen kannattavaa vedota puolustukseen, vai luottaa siihen, että komissio päätyy omassa analyysissään arvioimaan failing firm -puolustuksen soveltuvuutta. Talouskriisien ei toistaiseksi voida suoraan katsoa alentaneen failing firm -puolustuksen edellytyksiä. Talouskriiseillä on kuitenkin vaikutusta yrityskaupan yleiseen arviointiin, ja siten välillisesti myös failing firm -puolustuksen arviointiperusteiden toteutumiseen. Vaikuttaa myös siltä, että koronaviruspandemian myötä ei tulla näkemään merkittäviä lievennyksiä failing firm -puolustuksen arviointiperusteissa. |