Kenen taloustietoa ja -näkemyksiä uutiset välittävät? – Suuren yleisön talousuutisten lähdekäytäntö
| Autor: | Hopeakunnas, Maisa |
|---|---|
| Přispěvatelé: | Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences, University of Tampere |
| Jazyk: | finština |
| Rok vydání: | 2015 |
| Předmět: |
tietolähteet
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisteriopinnot - Master's Programme in Information Studies and Interactive Media julkinen keskustelu talousjournalismi talousuutiset talouskeskustelu journalistinen informaatiokäyttäytyminen journalistisen informaatiokäyttäytymisen prosessimalli tiedonkäyttö lähdekäytäntö tiedonhankinta |
| Popis: | Taloustiedon määrä ja merkitys vaikuttavat kasvaneen viime vuosina ja vuosikymmeninä. Esimerkkinä tästä on talousuutisten määrä: kaikista uutisista noin 15-25% on talousuutisia. Taloustiedosta on siis tullut olennainen osa uutisten välittämästä tiedosta, joka kohdistuu suureen yleisöön ja vaikuttaa heidän käsityksiinsä taloudesta. Tässä tutkimuksessa lähdettiin selvittämään kenen tuottamaa taloustietoa ja -näkemyksiä suuren yleisön uutiset välittävät. Tutkimus toteutettiin tutkimalla YLE:n ja MTV:n tv-uutisten sekä Helsingin Sanomien talousuutisten tietolähteitä ja lähdekäytäntöä. Metodina käytettiin lähdeanalyysiä ja määrällistä sisällönerittelyä. Tutkimus toteutettiin kahden viikon otannalla kaikista kolmesta tutkitusta mediasta. Tutkimusajalta käytiin läpi kaikki talousuutiset jokaisesta mediasta. Uutisista eriteltiin kaikki lähdemaininnat ja ne taulukoitiin yhdeksään eri pääluokkaan ja alaluokkiin. Tutkimuksella selvi-tettiin myös mediatutkimuksen Agenda setting -teoriaan nojaten, ketkä pääsevät luomaan julkisen talouskeskustelun agendan. Tutkimuksessa esitellään myös uusi, journalistisen informaatiokäyttäytymisen prosessimalli. Tuloksista nousi esille seuraavia asioita: Talousuutisissa oli esitetty keskimäärin 1.77 lähdettä per uutinen. Yli 16 prosentissa talousuutisista ei ollut lähdemainintaa. Pääluokista eniten lähteinä käytettiin yrityksiä ja talousalan järjestöjä. Toiseksi eniten lähteeksi pääsivät viranomaiset ja poliittiset lähteet. Kolmanneksi suurin luokka oli "Muut", joka sisälsi muut mediat lähteenä. Kaikista tietolähteistä henkilölähteitä oli yli 75% ja näistä henkilölähteistä yli 77% oli miehiä. Poliittisista lähteistä eniten olivat esillä päähallituspuolueet Kokoomus ja SDP. Talouslähteistä eniten painottui teollisuus, kun taas maa- ja metsätalous ei ollut lainkaan lähteenä. Kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä käytettiin lähteenä vähän. Sosiaalista mediaa käytettiin tutkimusaikana lähteenä vain kerran. Tuloksista tehtiin seuraavia päätelmiä: Alkuperäisellä tietolähteellä on agendavaikutusta. Pieni lähteiden määrä vähentää talousuutisten uskottavuutta ja luotettavuutta. Talousuutisten ensisijainen tietolähde on henkilöhaastattelu, joka on tietolähteenä melko epäluotettava ja ongelmallinen. Talousuutisen lähdemaininnan puuttuminen tai sen epäselvyys on merkittävä ongelma, koska tietolähteen puuttuessa lähdettä, sen ominaisuuksia ja lähteen tietoauktoriteettia ei voi arvioida. Julkisen talouskeskustelun agendaa luovat eniten talousalan toimijat itse eli yritykset ja talousalan järjestöt sekä pääasiassa miehet. Naisten pieni osuus tietolähteenä voi liittyä toimittajien lähdekäytäntöihin. Talouden toimijat pääsevät talousuutisten kautta käytävään julkiseen talouskeskusteluun enemmän kuin poliittiset toimijat ja talous on läpäissyt myös ne uutiset, joiden aihe on jokin muu, kuten kulttuuri. |
| Databáze: | OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|