| Popis: |
Uutistoimisto CNN:n julkaisi maaliskuun 2019 alkupuolella videon, jossa haastateltiin Syyrian koillisosissa sijaitsevalla al-Holin leirillä oleskelevaa naista. CNN:n julkaisemassa videossa suomalaiseksi paljastunut ”Sanna” kertoi haluavansa palata Suomeen. Pian selvisi, ettei videolla esiintynyt suomalaisnainen ollut suinkaan pakolaisleirin ainoa suomalainen. Suomessa kyseinen video ja al-Holin leirin tilanne saivat nopeasti aikaan valtavan mediamyllyn, joka johti laajaan julkiseen keskusteluun pakolaisleirillä olevien suomalaislasten ja -naisten tilanteesta sekä heidän auttamisestaan. Tilanne ei kuitenkaan tullut täytenä yllätyksenä Suomen päättäjille ja viranomaisille tai kansainväliselle asiantuntijayhteisölle, sillä vierastaistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä Eurooppaan palaamiseen oltiin ehditty varautua jo useiden vuosien ajan. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia ja peilata Syyrian al-Holin leirillä olevista suomalaislapsista käytyä julkista keskustelua sekä aiheen parissa työskentelevien asiantuntijoiden näkemyksiä ja ohjeistuksia tilanteeseen liittyen. Tutkielma muodostuu kahdesta aineistosta, joista ensimmäinen koostuu Helsingin Sanomien verkkolehden julkaisuihin 1.2.2019 – 16.9.2019 välisenä aikana kirjoitetuista kommenteista. Toisen aineiston muodostavat eurooppalaisen asiantuntijaverkosto Radicalisation Awareness Networkin kolme dokumenttia. Helsingin Sanomien verkkokeskustelut tarjoavat erinomaisen tilaisuuden tutkia ajankohtaista aihetta sekä sitä, miten julkisessa keskustelussa suhtaudutaan leirillä turvattomissa oloissa oleskeleviin suomalaislapsiin ja samalla heidän äiteihinsä. Radicalisation Awareness Networkin dokumentteja tutkimalla voidaan taas selvittää, miten Euroopan maiden tulisi toimia leiriltä mahdollisesti palaavien yksilöiden kanssa sekä millaisia vaikeuksia näihin palaajiin saattaa liittyä. Tutkielmassa peilataan toisiinsa kahta varsin erilaista puhetapaa: kansan käymää julkista keskustelua sekä asiantuntijaverkoston tuottamaa asiantuntija- ja viranomaispuhetta. Aineistot on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Helsingin Sanomien verkkokeskusteluista identifioitiin yhteensä viisi suurta teemaa. Nämä pääteemat kietoutuvat lasten auttamiseen ja vastaavasti lasten auttamatta jättämiseen, huostaanottoon sekä lasten ja äitien toisistaan erottamiseen, erilaisiin kuluihin ja riskeihin sekä niin sanottuun Suomi ensin -ajatteluun, sekä yhteiskuntaan ja muihin kommentoijiin kohdistettuun kritiikkiin. Radicalisation Awareness Networkin dokumenteista tunnistettiin useita palaajiin liittyviä haasteita ja toisaalta hyviksi havaittuja toimintamalleja ja suosituksia. Verkoston asiantuntijoiden mukaan merkittävimmät vaikeudet liittyvät eri alojen toimijoiden työssään kohtaamiin ongelmiin, yhteiskunnalliseen turvallisuuteen sekä lasten terveyteen, kehitykseen ja yhteiskuntaan integroimiseen. Asiantuntijoiden esittämät suositukset sen sijaan kohdistuvat ensisijaisesti moniammatilliseen yhteistyöhön, lasten mielenterveyteen ja tilanteen arvioimiseen, lapsiin kohdistuviin interventioihin, koulujen toimintaan, huostaanottoon ja perheen kanssa työskentelyyn sekä päättäjien velvollisuuksiin. Sekä Helsingin Sanomien verkkokeskusteluissa että Radicalisation Awareness Networkin dokumenteissa esiintyy useita keskenään samoja teemoja, kuten lasten huostaanotto sekä lasten ja äitien mahdollisesti aiheuttamat turvallisuusuhkat. Vaikka aineistoista onkin löydettävissä keskenään samoja teemoja, painotetaan ja lähestytään teemoja varsin erilailla. Siinä missä verkkokeskusteluissa korostetaan Suomen kontekstia ja Suomen kansallista etua, keskitytään RAN-verkoston dokumenteissa eurooppalaiseen kontekstiin ja lasten edun painottamiseen. Tutkielma antaakin viitteitä siitä, minkälainen ilmapiiri ja minkälaiset toimenpiteet leiriltä palaavia lapsia ja naisia saattavat Suomessa odottaa. |
