| Popis: |
Tässä pro gradu tutkielmassa tutustutaan ydinenergian herättämiin tulevaisuudenkuviin ja edistysuskoon Yhdysvalloissa aikavälillä 1945–1959. Nopeasti kehittyvä ja erittäin voimakas uusi tieteenala herätti aikalaisissa paljon toivoa paremmasta sekä pelkoa huomisesta. Pelon ja innostuksen muovautumista tarkastellaan tiedettä popularisoivan lehdistön, sekä ajalleen leimallisten muiden tieteen popularisointien, kuten opetusfilmien sekä valistuselokuvien kautta. Työssä tutkitaan tieteen popularisointia varsinaisen tieteen sijaan sen vuoksi, että tieteen popularisointi muodostaa yhteiskunnassa näkyviä ilmiöitä, synnyttää kuvastoa ja muovaa odotuksia tulevasta. Tutkielman tärkeimpinä lähteinä käytetään tiedettä popularisoivaa lehdistöä ja etenkin The Popular Science Monthly lehteä. Tutkielmassa käytetään myös filmilähteitä, jotka käsittelevät tutkimuksen eri aihealueita. Lähteinä käytettävät filmit ovat operation-IVY vetypommikokeen toteuttamisesta kertova dokumenttifilmi, ydinsodalta suojautumiseen tarkoitettu opetusfilmi Duck and Cover!, General Electricin tilaama ydinenergian perusteiden ja mahdollisuuksien valistusfilmi A is for Atom ja Disneyworld -sarjassa esitetty ydinenergiasta kertova jakso Our friend the atom. Tutkielman metodit ovat sisällönanalyysi ja pitkittäistutkimus, jonka vuoksi tarkasteltava aikakausi on pitkä noin viidentoista vuoden mittainen. Tutkielmassa yhdistetään sekä tieteen historiaa että kulttuurihistoriaa, tulevaisuuden historiaa ja tunteiden historiaa tarkoituksena selvittää miten tieteen popularisoinnit välittävät tietoa ja tunteita ja ovat mukana luomassa tieteestä inspiroitunutta kulttuuria. Tutkittavana ajanjaksona tarkastellaan myös hypoteesia neljästä merkittävästä murroksesta ydinenergian kehityksessä: ydinaseiden keksiminen vuonna 1945, Yhdysvaltain ydinmonopolin murtuminen 1949, vetypommin keksiminen 1952, sekä ensimmäisen satelliitin laukaiseminen 1957. Jokainen näistä muutti ydinenergian käsittelyä populaareissa julkaisuissa eri radoille välillä lisäten innostusta tiedettä kohtaan ja välillä vahvistaen pelkoja tulevaisuudesta. Tutkimuksessa perehdytään myös ydinenergian sisäänrakennettuun ambivalenssiin toiveiden synnyttäjänä ja pelonlietsojana, sillä ydinenergian positiivisia lopputuloksia ei voi olla ilman negatiivisten lopputulemien riskiä. Ilman ydinaseita ei voi olla muuta ydinenergiaa ja ydinenergian kehitys tarkoittaa kehitystä ydinaseissa. Tutkielma osoittaa, että tieteen popularisointien tärkeimmät odotukset elävät suhteessa tieteen varsinaiseen kehitykseen ja muovautuvat ajan kanssa maltillisemmaksi suhteessa siihen miten tietoa on saatavilla. Ydinenergian alun odotukset olivat erittäin korkealla ja utopistisia, sillä tiede oli vielä uutta ja pääosin erittäin salaista, mutta mitä enemmän tiede kehittyi ja muuttui avoimemmaksi, odotukset muuttuivat realistisemmiksi. Tieteen popularisoinneissa myös selkeästi näkyy aikakauden murrokset, jossa ensin ydinenergiaan suhtaudutaan vahvan positiivisesti ja innostuneesti, mutta murrosten myötä innostus vähenee ja tilalle tulee pelkoa ja ahdistusta. Lopulta myös kiinnostus aiheeseen sulaa pois ja vaihtaa muotoaan muihin teknisiin edistysaskeleisiin. Populaari tiede myös juurrutti aikakautena kuvastoa ja kulttuuria, joka ovat jääneett elämään vielä nykyäänkin erilaisina kulttuurituotteina. Ydinenergian synnyttämät lieveilmiöt ovat rakentuneet osaksi kulttuuria, vaikkei ydinenergia olisi muokannut aikalaisten elämää konkreettisesti. In this master’s thesis I study how nuclear energy affected in the images for the future and progress in the United States between 1945 and 1959. Nuclear energy was a rapidly developing and extremely potential field of science that evoked both hopes for a better tomorrow and fears if it ever comes. How the hopes and fears were formed is being studied through analyzing popular science magazines and other science popularizations such as educational films. In this thesis science popularizations are being studied instead of science itself since popular science creates phenomena in the society, transfers imagery and forms expectations for tomorrow. As the most important sources for the study, I use popular science magazines and especially The Popular Science Monthly publication. Film sources relevant to the subject are also being used, such as Operation-IVY documentary film about the first detonation of the hydrogen bomb, Duck and Cover! an educational film how to protect yourself in case of nuclear war, A is for Atom also an educational film commissioned by General Electric about the basics of nuclear science, and lastly episode of Disneyworld series Our Friend the Atom. Methods for the study are content analysis and long term study, therefore the period of study covers a long period of time nearly 15 years. The study is a mix of different approaches such as history of science and technology, cultural history, history of the future, and history of emotions in purpose to define how popular history transfers knowledge and emotions and are part of creating culture inspired by science. During the time period, I also verify does the hypothesis of four significant breaking points withstand regarding the subject. The breaking points are inventing the nuclear weapons in 1945, breakdown of the U.S nuclear weapon monopoly in 1949, invention of the hydrogen bomb in 1952, and the launch of the first satellite in 1957. Each of these events significantly altered the trajectories how nuclear energy was presented in the science popularizations sometimes increasing the interest in science and always further adding to the fears for the future. In the study it is also studied how the nuclear sciences had internal ambivalence between hope creating and fear mongering aspects in which one cannot exist without the other. Without nuclear weapons there wouldn’t be any other nuclear science and the progress in nuclear science is progress in nuclear weapons. The study shows that the most important expectations in popular science are strongly connected to the actual science, and it shapes into the form of what information is available. The expectations for the nuclear energy were very high and often utopistic because the science was very new and often very secret, but the more progress was made and more open the science became the expectations became more realistic. The breaking points in nuclear science developments are also visible in science popularizations. First reactions towards nuclear energy were very positive and excited but due the breaking points the excitement wears off and is replaced by fear and anxiety. Finally, the interest in the subject melts away and shifts into the other technical advancements of the period. Popular science also rooted the imagery and culture of the period that has lived on even as a culture products used and created today. The byproducts of nuclear energy have been interwoven to a cultural fabric of today even if it made no real difference in people’s lives during the time. |
