| Popis: |
Tutkielma tarkastelee sotien jälkeistä asutustoimintaa tutkimalla maanlunastuslautakuntien muodostamaa instituutiota. Sitä tutkitaan tapaustutkimuksena, jonka kohteena on Maanlunastuslautakunta N:o 21. Se toimi Pohjois-Satakunnan alueella vuosina 1945–1954. Asutustoiminnan yhteydessä järjestettiin maansaajien omistukseen huomattavat määrät maata, jota saatiin joko vapaaehtoisilla kaupoilla tai pakkolunastuksilla. Nämä kiinteistöihin liittyvät tehtävät olivat maanlunastuslautakuntien vastuulla. Maansaajia olivat esimerkiksi Karjalan siirtolaiset ja rintamamiehet. Tutkielma käyttää lähteinä asutustoimintaan osallistuneiden organisaatioiden omia arkistoja. Keskeisellä sijalla on maatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) arkisto. Toisen merkittävän arkistokokonaisuuden muodostavat maanlunastuslautakuntien omat arkistot. Kolmannen kokonaisuuden muodostaa Satakunnan maanviljelysseuran asutustoiminnan johtajan arkisto. Neljännen arkistokokonaisuuden puolestaan muodostaa maanmittaushallituksen uudistusarkisto. Arkistoista on käytettävissä otteita alkuperäisistä asiakirjoista. Tutkielma osoittaa, että Maanlunastuslautakunta N:o 21:n toimialueeseen kuului toiminnan alkuvaiheessa Honkajoen, Kankaanpään ja Lavian kunnat. Myöhempinä aikoina toimialuetta kuitenkin muutettiin useaan otteeseen. Maanlunastuslautakunnan puheenjohtaja puolestaan vaihtui kaksi kertaa. Maanhankintalain toimeenpano jakautui kolmeen vaiheeseen. Näistä vaiheista kaksi ensimmäistä kuuluivat maanlunastuslautakunnalle. Vaiheita kutsuttiin käsitteillä perustamistoimitus ja arvioimistoimitus. Perustamistoimitusvaiheessa maanlunastuslautakunta suunnitteli huomattavan määrän perustettavia kiinteistöjä ja sen jälkeen pakkolunasti niiden alueet valtiolle. Tämän seurauksena maansaajat pystyivät aloittamaan alueisiin investoimisen, ja siten uuden elämän rakentamisen. Huomionarvoista on, että maansaajat investoivat perustettaviin kiinteistöihin ennen kuin ne olivat valmiita. Arvioimistoimitusvaiheessa puolestaan maanlunastuslautakunta johti perustettavia kiinteistöjä koskevan arvioimismenettelyn. Lisäksi maanlunastuslautakunta osallistui omalta osaltaan asutustoiminnan valvontaan. Tutkielman mukaan maanlunastuslautakunnan tehtävä oli vaativa ja aikataulu oli tiukka. Maanlunastuslautakunnan toiminta vaikutti moneen osapuoleen, jotka vuorostaan pyrkivät vaikuttamaan maanlunastuslautakuntaan. Maanlunastuslautakunta kuitenkin suoriutui tehtävästään. Maanlunastuslautakunnan perustamat kiinteistöt ja niillä olevat rakennukset ovat pääsääntöisesti edelleen olemassa. |
