Popis: |
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen Sofi Oksasen Liian lyhyt hame – kertomuksia keittiöstä -laululyriikkateosta (2011) eletyn ja koetun ruumiillisuuden näkökulmasta. Pyrin tarkastelemaan sitä, miten tunteet vaikuttavat ruumiiseen: muuttavat ruumista suhteessa ympäröivään maailmaan, muihin ihmisiin ja omaan ruumiiseensa itseensä, sekä sitä, miten ruumiin pinnat tulevat esille. Tarkastellessani ruumiillisuutta ja runon puhujien tunteita, käytän teorioina Sara Ahmedin affektitutkimusta, Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiaa ja Sanna Tirkkosen tutkimusta lamaantumiskokemuksista. Samalla vertaan Liian lyhyt hame – kertomuksia keittiöstä -laululyriikkateosta Oksasen aikaisempiin teoksiin ja näissä esiintyviin naishahmoihin Markku Lehtimäen Sofi Oksasen romaanitaide – kertomus, etiikka, retoriikka -teoksen (2022) kautta. Ja viimeisimpänä, koska kyseessä on runoanalyysi, tarkastelen myös teoskokonaisuuden rakennetta, runojen emotionaalisuutta sekä runokokoelman kokeellisuutta. Oksasen Liian lyhyt hame – kertomuksia keittiöstä -runokokoelma käsittelee ”suomalaisen naisen elämää nykyajassa” (LLH, 66). Osin runokokoelma on myös dokumentaarinen, ja se sisältää aineksia internetistä, Oksasen omia muistoja ja otteita anonyymiksi jäävän naisen päiväkirjasta. Täten runokokoelma on mahdollista käsitellä myös kulttuurimme ja naiskäsityksemme kautta: mitkä ovat naisten mahdollisuudet ja kokemukset vuonna 2011? Oksasen tyylin mukaisesti tämäkin teos ottaa kantaa yhteiskuntaamme ja yhteiskunnassamme esiintyviin ilmiöihin. Jaan analyysini kolmen pääluvun mukaan: ”Teoskokonaisuus”, ”Väkivallan muovaama ruumis” ja ”Naisen tila/ paikka”. ”Teoskokonaisuus” -luvussa tarkastelen runokokoelman rakennetta ja teoksen kokeellista tyyliä sekä tekstien emotionaalisuutta. ”Väkivallan muovaama ruumis” -luvussa keskityn tarkastelemaan väkivallan vaikutuksia ruumiiseen, traumatisoitunutta ruumista, inhon performatiivisuutta, sekä uhriuteen ja seksuaaliseen väkivaltaan liitettyä häpeää ja uhrin vastuuttamista. ”Naisen tila/ paikka” -luvussa vertaan Liian lyhyt hame -runokokoelman naishahmoja Oksasen aikaisempiin romaaneihin, jotka ovat ilmestyneet ennen Liian lyhyt hame -runokokoelmaa, ja nostan esille kunniallisen naiseuden käsitteen, pohdin kaksijakoista naiskäsitystä, joka romaanissa esiintyy, ja jonka mukaan nainen on joko huora tai madonna, sekä pohdin sukupuolitettua ruumista ja toimintamahdollisuuksia. Viimeisimmässä luvussa ”Johtopäätökset” käyn läpi tärkeimpiä huomioitani ja pohdin, miten tutkimusta voitaisiin tulevaisuudessa jatkaa. |