| Popis: |
Tutkielmassa perehdyttiin tukimateriaaleihin, jotka on suunnattu koulua aloittavien lasten vanhemmille. Tutkielma toteutettiin, koska kyseisiä Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen Vanhempainliiton tukimateriaaleja ei ole aikaisemmin tutkittu. Nämä tukimateriaalit ovat saatavilla kaikille tukea etsiville verkossa. Lisäksi osa Mannerheimin lastensuojeluliiton tukimateriaaleista lähetetään useimpien lasten koteihin. Tutkielman tukimateriaaleista puuttuvat lähteet, joten tukimateriaalien edustamat teoriasuuntaukset ja perustelut väitteille ei ole saatavilla. Tavoite oli saada käsitys siitä, miten tukimateriaalit näkevät koulua aloittavan lapsen kehityksen ja millaisia ohjeita vanhemmille kyseisessä tilanteessa annetaan. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkasteli, millaisena tukimateriaalit kuvaavat 6–7-vuotiaan lapsen kehitystä. Toinen kysymys keskittyi siihen, mitä ohjeita materiaaleissa annetaan vanhemmille lapsen tukemiseen. Kolmantena haluttiin selvittää, mitä eroja Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen Vanhempainliiton tukioppaiden välillä on. Aineisto koostui Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetin artikkeleista, Helli ja hoivaa pientä koululaista -oppaasta sekä Suomen Vanhempainliiton Koulu alkaa – Tervetuloa! -oppaasta. Aineistoa analysoitiin laadullisesti ja analyysimenetelmänä toimi teorialähtöinen sisällönanalyysi. Yläkäsitteet muodostuivat kehityspsykologiassa yleisesti tunnistetuista kehityksen osa-alueesta: emotionaalinen kehitys, persoonallisuuden kehitys, kognitiivinen, sosiaalinen ja fyysinen kehitys. Näiden lisäksi aineistosta nousi muita havaintoja, jotka asettuivat muut-yläkäsitteen alle. Muut-yläkäsitteen alla olevat virkkeet analysoitiin aineistolähtöisesti. Lopuksi aineiston osia vertailtiin keskenään ja peilattiin jo vallitsevaan teoriaan. Tutkimustulosten mukaan oppaissa korostui lapsen sosiaalisen, emotionaalisen ja kognitiivisen tuen alueet. Kaikki kehityksen osa-alueet, jotka toimivat analyysissa yläkäsitteinä, tulivat esille aineistossa. Vanhempia kehotettiin kuuntelemaan ja keskustelemaan lapsen kanssa niin sosiaalisista suhteista, sinnikkyydestä oppimisessa kuin peloista ja tunteista. Kokonaisvaltainen kehityksen tukeminen oli tulkittavissa aineistosta. Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Suomen Vanhempainliiton tukioppaiden välinen suurin ero oli tulkittavissa oleva ero lähestymistavoissa. Vaikka oppaissa käsiteltiin samoja teemoja ja annettiin saman kaltaisia ohjeita, toisessa korostui kodin konteksti ja toisessa koulukonteksti. Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjeet keskittyivät vanhemman tarjoamaan tukeen kotona. Vanhempainliiton oppaassa puolestaan oli tulkittavissa koulun näkökulma niin oppimisessa kuin sosiaalisista suhteista puhuttaessa. Opas on suunnattu vanhemmille, mutta oppaassa vaikutti näkyvän koulun näkökulma Mannerheimin lastensuojeluliiton materiaaleja vahvemmin. Tämä on ensimmäinen kyseisiä tukimateriaaleja tarkastellut tutkielma. Se antaa näkökulmaa sille, miten vanhempia tulee tukea ja mitkä osa-alueet korostuvat tukea tarjottaessa. Tätä tutkielmaa voisi jatkaa tarkastelemalla tarkemmin kutakin osa-aluetta. Aineistolähtöisesti analysoidusta muut-yläkäsitteestä nousi erityisesti kodin ja koulun välinen yhteistyö toistuvana teemana. Tätä voisi tarkastella tukimateriaaleissa. Kokonaisuudessaan tutkielmaa tehtäessä ilmeni, kuinka vähän tukimateriaaleista on olemassa tutkimuksia ja analyyseja. Niin Mannerheimin lastensuojeluliitolla kuin Vanhempainliitolla on muitakin tukimateriaaleja, jotka ovat saatavissa kaikille tietoa etsiville. Näiden tarkemmalle tarkastelulle ja kriittiselle analyysille voisi olla tilaa kasvatustieteiden kentällä. In this thesis I look at two brochures and one website with articles that give parents advice and information about 6–7-year-old-children and starting school. The focus of this thesis is on child development and the transition to school. I will look at how the brochures and articles see a child in the age of starting school, and what advice these texts give to parents. Every year The Mannerheim League for Child Welfare sends material to most homes that have a child starting school in Finland. This includes their brochure on the topic. The Mannerheim League for Child Welfare also provides information and advice to parents on their website. Eight of those articles are a part of this thesis. The second brochure I am looking at is provided by The Finnish Parents’ League. All the material studied in this thesis is available for anyone to read online. These brochures and articles have not been studied before. Also, none of the material I am looking at has provided a reference list. These reasons give a purpose for this thesis to take a deeper look into the information that parents receive when they look for advice and support. The first question is about the understanding of the developmental stage that the materials provide. The theoretical framework in this thesis forms of general developmental psychology. I use it as a mirror into the materials for parents. I look at a commonly used way of dividing development: emotional, personality, cognitive, social and physical development. The second question investigates the advice the materials give to parents in these areas. Lastly, I look at the differences especially between the brochures in general. The research method in this thesis is deductive qualitative content analysis. First, I chose the hypernyms from developmental psychology and the materials (emotional, personality, cognitive, social and physical development). Those sentences that did not fit in any of the previous hypernyms had their own category, the contents of which I analyzed using data-based content analysis. Analyzing the materials, I found new subclasses under the hypernyms. The main findings show that the brochures and materials all acknowledge the sectors of development that are used in the theoretical framework of this thesis. Especially social, emotional, and cognitive development were discussed in the materials. These areas contained advice for parents. Results suggest that the collaboration between home and school is an important tool in supporting a child’s transition to school. The brochures had similarities but also differences in their messages. The biggest differences were the ways the brochures approached the topic. The Mannerheim League of Child welfare had more of a home and family centered approach while The Finnish Parents’ League approached the topic more from the school’s point of view. Both were written for parents, but the approach differences could be interpreted. All in all, the thesis was needed because of the lack of research in this field. Future studies could concentrate on specific divisions of development used in this thesis. Other materials from these leagues could be looked at and analyzed as well. Critical analysis on these guides and brochures could be called for because of the lack of studies in parental guides in Finland. |
