| Popis: |
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin toiminnan arviointia kuntien paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa. Tämän lisäksi tarkasteltiin sitä, miten Sheridanin (2007) luomat laadun ulottuvuudet: opettajan, yhteiskunnan ja oppimisen kontekstin ulottuvuus, esiintyivät paikallisissa suunnitelmissa. Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittaa kuntia luomaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmansa, joiden avulla ohjataan varhaiskasvatusta paikallisella tasolla. Toiminnan arvioinnilla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan tarkastelua suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ohjaavat kuntien tekemää varhaiskasvatusta, minkä vuoksi erot niiden välillä voivat näkyä kuntien välisinä eroina varhaiskasvatuksen arviointityössä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan ensin varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteita sekä niissä esiintyvää arvopohjaa ja toimintakulttuuria. Tämän jälkeen esitellään arviointia ja sen toteutustapoja varhaiskasvatuksessa Tutkimuksen aineisto sisältää 73 kunnan paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman arviointia koskevat luvut. Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Analyysissa hyödynnettiin Sheridanin (2007) teoriaa varhaiskasvatuksen laadun ulottuvuuksista. Sheridanin mukaan laatu todentuu lapsen, opettajan, yhteiskunnan ja oppimisen kontekstin ulottuvuuksilla. Lisäksi aineistosta määriteltiin oma ulottuvuutensa huoltajien arviointiin osallistumiselle. Tutkimuksen päätuloksina todettiin, että kuntien tekemässä arviointityössä on eroja erityisesti lasten osallistumisen suhteen. Lasten arviointiin osallistumisesta luotiin kolme eri tasoa, joita olivat lapset mainitseva, lasten osallisuutta kuvaava, sekä lasten osallistumista tarkasti määrittelevä taso. Henkilöstön ulottuvuudella suunnitelmissa määriteltiin useita tapoja ja vastuunjakoja arvioinnin toteuttamiselle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kuntien paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia ja arviointikäytäntöjä kehitettäessä. Jatkotutkimuksena voidaan selvittää tarkemmin, millaisia käytänteitä lasten tekemälle arvioinnille on, ja miten eri tavoin lapset pääsevät osallisiksi arviointiin. Toisena jatkotutkimusehdotuksena voidaan tutkia arviointia tarkemmin käytännön tasolla. Kolmantena jatkotutkimusehdotuksena voidaan tutkia sitä, millaisia maantieteellisiä eroja kuntien tekemässä arvioinnissa on. The purpose of this study was to discover, how assessment is described in the local curricula for early childhood education. The second goal was to discover how children, their parents, the workers of ECE and the context of learning is represented in the curricula. The early childhood law requires that municipal ECE providers must prepare their own local curriculum for ECE, where they can define how assessment is done in their area. The differences in local curriculum could result in different variations of assessment in municipalities. The theoretical view of this study consists of two parts. The first part is concerns curriculum in early childhood education, and the second is about assessment in early childhood education. The sample of the study consists of seventy-three local early childhood educations curriculum assessment chapters. The sample was analyzed with directed content analysis. The analysis was supported by Sheridan’s (2007) theory of four dimensions of pedagogical quality. Sheridan’s dimensions of quality include the dimensions of teacher, dimension of the child, the dimension of society and the dimension of learning contexts. During the analysis, an interest to parents’ participation in assessment was added. The study’s main results are that there are differences in the assessment culture between municipalities. The main differences are in the way children and their families are included in the assessment process. There is also variation on how assessment is described and whose responsibility it is. This study can be used when new curricula for municipalities is being developed. As follow-up research it is requested that more research should be done on children’s and their family’s role and involvement in the assessment of early childhood and education. |
