| Popis: |
Vastuullisuudesta on tullut yksi keskeisimmistä liiketoimintaa ohjaavista teemoista. Rakennusteollisuudessa vastuullisuuden huomioiminen on ensisijaisen tärkeää, sillä rakennetulla ympäristöllä ja rakentamisen prosesseilla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Vastuullisuuden merkitys liiketoiminnassa on kasvanut huomattavasti yritysten kansainvälistymisen myötä, jolloin pitkien ja monimutkaisten hankinta- ja toimitusketjujen hallinnan merkitys korostuu, sillä vastuullisilla hankinnoilla ja toimittajavalinnoilla on suuri merkitys organisaation vastuullisuuden kannalta. Myös sidosryhmien vaatimukset ja odotukset yritysten vastuullisuuskäytänteiden toteuttamista kohtaan kasvavat jatkuvasti, minkä vuoksi organisaatioiden tulee huomioida entistä paremmin vastuullisuuteen liittyvät kysymykset hankinnoissaan. Tässä tutkielmassa syvennytään vastuullisuuteen suomalaisen rakennusalan hankintatoimen kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, millainen merkitys vastuullisuudella on rakennusalan arvoketjun eri toimijoiden ostopäätöksissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin organisaation ostopäätöksenteon teoriaa ja vastuullisen hankinnan teoriaa yhdistämällä, joita sovellettiin tutkimusilmiön tarkastelussa. Organisaation ostopäätöksenteon teoria loi taustaymmärrystä sille, mitkä tekijät vaikuttavat ostopäätöksentekoon, ja vastuullisen hankinnan teoria jäsensi tutkimuksessa sitä, millaisia vastuullisen hankinnan käytänteitä organisaatioilla on ja mitkä tekijät edistävät tai hankaloittavat vastuullisen hankinnan tekemistä. Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus, sillä tavoitteena oli ymmärtää tutkimusilmiötä syvällisesti niin, että siihen liittyvä konteksti, taustat ja olosuhteet otetaan huomioon. Tutkimusilmiötä tarkastellaan siis tietyn tapauksen kautta, joka on tässä tutkielmassa rakennusalan arvoketju, joka koostuu Suomessa toimivista rakennusalan organisaatioista. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona suomalaiselle puulevyjä valmistavalle yritykselle, joten arvoketju alkaa toimeksiantajayrityksestä ja päättyy loppuasiakkaaseen, jolle arvoketjun eri toimijat pyrkivät luomaan arvoa. Aineistonkeruussa yhdistettiin kvalitatiivista puolistrukturoitua teemahaastattelua ja narratiivista haastattelua sekä kvantitatiivista parivertailujen metodia. Metodeja yhdistävä tutkimusstrategia mahdollistaa relevantin ja ajantasaisen tiedon tuottamisen sekä syvällisen ymmärryksen saavuttamisen tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä haastattelusta, joita analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, eli aineistosta esiin nousseille havainnoille pyrittiin löytämään teoriasta vahvistusta, joilla tuetaan tutkimuksen tuloksia. Parivertailuaineiston analysoinnissa tarkasteltiin haastateltavien vastuullisuuden viidestä osa-alueesta muodostamia prioriteettijärjestyksiä ja niiden suhteellisia painoarvoja. Tutkimuksen tuloksena tunnistettiin yhdeksän vastuullisuuden merkitystä, jotka voitiin jaotella aiemmassa kirjallisuudessa tunnistetuille vastuullisuuden kolmelle ulottuvuudelle eli taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun ulottuvuudelle. Taloudellisen vastuun ulottuvuudelle sijoittuivat kilpailukykyyn liittyvät merkitykset: vastuullisuus on kannattavaa liiketoimintaa ja luotettavuutta liikekumppanuussuhteessa, se on toiminnan edellytys, se parantaa julkisuuskuvaa ja imagoa sekä asiakkaat vaativat sitä. Sosiaalisen vastuun alle sijoittuivat yhteiskunnan kannalta oikein toimimiseen liittyvät merkitykset: vastuullisuus on oikea tapa toimia, se on ihmisten hyvinvoinnista huolehtimista sekä lain, säädösten ja asetusten noudattamista. Ympäristövastuun ulottuvuudelle asettuivat puolestaan ympäristön kannalta oikein toimimiseen liittyvät merkitykset, eli vastuullisuus on ympäristöstä huolehtimista. Vastuullisuuden osa-alueiden prioriteettijärjestys hankintoja tehdessä muodostui seuraavanlaiseksi: 1. vastuullinen liikekumppanuus, 2. raaka-aineen vastuullisuus, 3. tuotteen uusiutuvuus, kierrätettävyys ja innovatiivisuus, 4. yrityksen yhteiskuntavastuu, 5. tuotantoprosessin ympäristövastuullisuus. Tuloksissa korostui vastuullisuuden keskeinen merkitys organisaation kilpailukyvyn kannalta ja hankinnoista vastaavien henkilöiden voimakas halukkuus vaikuttaa positiivisesti omalla toiminnallaan niin ympäristön kuin yhteiskunnan hyvinvointiin. Tutkimuksen tulosten perusteella esitetään liikkeenjohdon implikaatioita, eli toimia, joita tutkimuksen pohjalta suositellaan yrityksessä tehtävän, sekä jatkotutkimusmahdollisuuksia. |
