| Popis: |
Tutkimus käsittelee omaehtoisuutta suomalaisen maaseudun kehittämisen paikallistasolla. Tutkimuksen kohteena on Seinäjoen kaupungissa sijaitsevan Asemanseudun kehittämisyhdistys ry:n mittava investointihanke, jossa rakennettiin kylälle liikuntahalli. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kyseisen kyläyhdistyksen henkilöitä sekä työntekijöitä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta ja Seinäjoen kaupungilta, jotka muodostivat hankkeen keskeisimmän verkoston. Merkittävin tutkimusasetelmaan vaikuttanut tekijä on kyläyhdistyksen iso hanke, jonka taustalla kietoutuvat julkisten palveluiden toteutusvastuu, maaseudun kylien elinvoimaisuus, ulkopuolinen hankerahoitus sekä aktiivinen talkootyö. Hankkeessa rakennettu liikuntahalli tuli osittain kyseessä olevan kylän kyläkoulun käyttöön. Kyläyhdistys sai hankkeeseen rahoitusta ELY-keskuksen kautta Maaseudun kehittämisrahastosta ja Seinäjoen kaupunki kattoi osan kokonaisrahoituksesta. Tutkimuksen keskeisimmät teoriat käsittelevät omaehtoista kehittämistä, hallintaa ja verkostoja. Tutkimuksen menetelmiä ovat teemahaastattelut sekä diskurssianalyysi. Lisäksi keskeistä on konstruktivistinen tutkimusote. Omaehtoinen kehittäminen on harvaan asuttujen alueiden keino vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa tekemällä itse toimia, jotka kehittävät heidän asuinaluettaan. Omaehtoisesta kehittämisestä voidaan puhua myös selviytymisen strategiana, mutta keskeistä on paikallisen toimijan turvautuminen itseensä oman kehityksensä edistäjänä. Toimijaverkosto ja sen osapuolet ovat merkittävimmät paikallisyhteisön omaehtoiseen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Löydösten mukaan kyläyhdistyksen hanke edustaa vahvasti omaehtoista kehittämistä maaseudulla. Hallin rakentaminen oli kylän ihmisten mielestä välttämätöntä heidän alueensa elinvoimaisuudelle, joten se oli osa kylän selviytymisen strategiaa. Kyläyhdistys oli liikuntahallin saadakseen päättänyt turvautua omaan aktiiviseen toimintaansa ja kyläläisten erityisosaamiseen. Hallin rakentaminen näyttäytyy aineiston mukaan välttämättömänä toimena kylän selviämiselle, mikä on ristiriidassa sanan ”omaehtoisuus” kanssa. Tutkimus ehdottaa, että omaehtoinen kehittäminen korvataan termillä ”itseturvautuva kehittäminen”, joka vastaa paremmin toiminnan todellisuutta ja sen suhdetta hallintaverkostoon. |
