| Popis: |
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää rajaturvallisuuden kehittymistä kylmän sodan jälkeen Euroopan unionissa. Tutkimuksessa pyritään kuvaamaan rajavalvonnan kehittymistä kylmän sodan aikaisesta rajojen suojelusta kohti rajaturvallisuutta, sekä Euroopan unionin jäsenmaiden yhdennetyn rajavalvonnan kehitystä.Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu keskeisistä Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvistä asiakirjoista. Erityisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät ovat tämän tutkimuksen kannalta oleellisia, sillä Eurooppa-neuvoston tehtävänä on antaa yleiset poliittiset suuntaviivat unionin kehitykselle. Tutkimusaiheesta on hankittu myös tietoa haastattelemalla Euroopan unionissa eri tehtävissä toimineita tai edelleen toimivia Rajavartiolaitoksen virkamiehiä.Kylmän sodan päätyttyä perinteisen sotilaallisen uhkakuvan rinnalle nousi vähitellen uusia uhkia, jotka ovat entistä monimuotoisempia, näkymättömämpiä ja arvaamattomampia, kuten järjestäytynyt rikollisuus, laiton maahanmuutto, terrorismi ja ihmiskauppa. Turvallisuusympäristön muutoksen seurauksena sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen yhteys on hämärtynyt. Tutkimuksessa rajaturvallisuutta jäsennetään Kööpenhaminan koulukunnan laaja-alaisen turvallisuuskäsityksen kautta. Turvallisuuden sotilaallisen ulottuvuuden heikentyminen ja toimintaympäristön muutos näkyi rajoissa ja niiden valvonnassa, sillä kylmän sodan jälkeen sotilaallisen uhkan torjumisen sijaan huomio rajavalvonnassa siirtyi henkilöiden liikkuvuuden tarkkailemiseen ja rikollisuuden torjumiseen rajanylitysten määrän kasvaessa. Tämän kehityksen seurauksena rajavalvonnan määritelmä muuttui rajojen suojelusta kohti laajempaa rajaturvallisuuden käsitettä, joka on sidottu Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden kontekstiin.Euroopan unionin yksi keskeisimpiä periaatteita on vapaa liikkuvuus, joka on edellyttänyt sisärajatarkastusten poistamista ja sujuvampaa rajaliikennettä, mutta osaltaan myös keinoja turvata kansalaisia sen kielteisiltä seurauksilta. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa tasapainoilua turvallisuuden sekä oikeuden ja vapauden välillä. Euroopan unionin jäsenmaiden yhdentyvä rajavalvonta on ollut yksi oikeus- ja sisäasioiden nopeimmin kehittyvistä osa-alueista 1990-luvun lopulta lähtien, sillä sisärajatarkastusten poistuttua ulkorajan merkitys on vastaavasti korostunut. Rajaturvallisuuden merkitystä Euroopan unionissa selittävät rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman maahanmuuton ja terrorismin muodostamien uhkien kasvu, Schengen-järjestelmän integroiminen osaksi Euroopan unionia vuonna 1999 sekä Euroopan unionin laajentuminen.Suurin muutos rajoissa ja niiden valvonnassa liittyy sotilaallisen ulottuvuuden heikentymiseen kylmän sodan jälkeen. Uudet uhkat vaativat yhteisiä toimia jäsenmailta myös unionin alueen ulkopuolella. Valtioiden rajat eivät ole kuitenkaan Euroopan integraation myötä kadonneet tai menettäneet merkitystään, mutta kylmän sodan jälkeen rajoista on tullut moniulotteisempia ja niiden valvonta ulottuu yhä kauemmaksi fyysisestä rajasta. |
