| Autor: |
Mäkinen, Teemu |
| Přispěvatelé: |
Rakennustekniikan laitos - Department of Civil Engineering, Talouden ja rakentamisen tiedekunta - Faculty of Business and Built Environment, Tampere University of Technology, Länsivaara, Tim, Mansikkamäki, Juho |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2015 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Suomen rataverkko on monin paikoin perustettu aikoinaan luonnontilaisille pehmeiköille 1800 luvun lopun sekä 1900 luvun alun välillä. Rataosuudet ovat tuolloin rakennettu mahdollisimman lyhyen reitin kautta sekä usein tasaisen maaston kohtaan. Näiden hyvin vanhojen rataosuuksien lisäksi tutkimuksessa on mukana turpeelle 1970 luvun vaihteessa rakennettuja rataosuuksia. Tuolloin tehdyillä epäonnistuneilla perustamisvalinnoilla on nykyisin ongelmallisia jälkiseuraamuksia. Nykyisin rataosuuksien perustaminen turpeelle on kielletty. Edellä mainittujen luonnontilaisten pehmeikköjen kaikkien stabiliteettiongelmien korjaaminen nopealla aikataululla ei ole mahdollista. Stabiliteettiongelmien lisäksi kyseisillä pehmeiköillä saattaa usein olla myös muita ongelmia kuten routa, painumat ja kuivatus. RATUS -hankkeessa on selvitetty noin 2700 pehmeikköä, jotka karkean tarkkuuden vakavuuslaskelmien mukaan jakautuvat likimäärin tasan epästabiili (F1,5). Liikennevirasto (LiVi) on asettanut 98 ratakohdetta seurantaa vaativista pehmeikkökohteista aktiiviseen inklinometriseurantaan. RATO3 päivitystä varten on laadittu alustava seurantamittausohje vuonna 2013. Kuitenkin riskitasoluokituksessa sekä vakavuusanalyyseissä on kehitettävää ja tämä tutkimus on osa LiVi:n ratapenkereiden stabiliteetin riskiarvioselvitystä (STARI). Tutkimuksen tavoitteena on pyrkiä selvittämään seurannassa olevien penkereiden tilaa vaakasiirtymien perusteella sekä parantamaan ymmärrystä heikkoon vakavuuteen liittyvistä sivusiirtymistä. Tutkimuksen pohjalta myös luodaan LiVi:n julkaisema ohje, jolla päivitetään nykyinen RA-TO3:n alustava seurantamittausohje. Uusi ohje tullaan julkaisemaan myöhemmin vuoden 2015 aikana. Tutkimuksen yhdessä kohteessa voitiin todeta olevan sortumaan johtavia siirtymiä ja kaikista noin sadasta kohteesta vain muutamassa oli selvästi stabiliteetista johtuvia siirtymiä. LiVi:n kohteiden lisäksi hyödynnettiin ulkomailla suoritettuja penkereiden sorrutuskokeita sekä Perniön sorrutuskoetta. Näiden pohjalta voitiin luoda konservatiiviset, mutta pätevät raja-arvot todellisen riskitason arvioimiseen. Tutkimuksen perusteella vaarallisia siirtymiä tulee arvioida pehmeillä savilla leikkautuvan kohdan leikkausmuodonmuutoksien perusteella. Tutkimuksen toinen pääpaino oli turpeen deformaatioiden mallintamisessa FEM –laskentojen avulla sekä turpeen lujuuden arvioiminen vanhojen ratapenkereiden alla. Turvepenkereillä tutkimuksessa ongelmana yleisesti olivatkin sekä poikki- että pituussuuntaiset epätasaisuudet ja pengermateriaalin lakoaminen. Tämä havainnollistuu inklinometrimittauksissa muun muassa ”viuhkamaisena” siirtymänä. Turpeen lujuutta vanhojen ratapenkereiden alla on käsitelty vielä työn johtopäätöksissä. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
