| Popis: |
Lasten ja aikuisten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti, mikä on yhteydessä lisääntyvään oireiluun, sairastavuuteen ja kuolleisuuteen väestössä. Jo syntyneen ylipainon lieventäminen on osoittautunut haastavaksi, joten sen ennaltaehkäisyyn on syytä panostaa. Raskauden ja lapsen syntymän aikaan liittyvien varhaisten tekijöiden ja lasten myöhemmän ylipainon välillä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys. Selvittämällä mitkä näistä tekijöistä ovat yhteydessä suomalaisten lasten ylipainoon ja kuinka, voidaan suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä lasten ylipainon yleisyyden vähentämiseksi. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan mitkä varhaisista tekijöistä ovat itsenäisesti yhteydessä yksi-, kolme- ja viisivuotiaiden lasten todennäköisyyteen kuulua ylipainon riskissä olevien ryhmään ja vaikuttavatko lapsen syntymäpaino ja imetys tähän yhteyteen. Tutkimuksen ainesto oli osa-aineisto (n=2682) DIPP-ravintotutkimuksen aineistosta, joka kerättiin 1997–2004 (n=3916). Tutkimus oli määrällinen, prospektiivinen kohorttitutkimus. Tutkimuksen vaste oli ylipainon riskissä oleminen, joka perustuu painoindeksiin ja määriteltiin WHO:n mukaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin varhaisia tekijöitä, joihin kuului sosioekonomisia (äidin koulutus), perinataalisia (äidin alkuraskauden BMI, raskaudenaikainen tupakointi, sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja painonnousuvauhti) sekä varhaiseen ravitsemukseen liittyviä tekijöitä (imetys), lisäksi huomioitiin äidin ikä, aiemmat synnytykset sekä lapsen syntymäpaino. Näiden yhteyttä lasten myöhempään ylipainon riskiin tarkasteltiin vakioimattomalla logistisella regressioanalyysillä sekä muodostamalla monimuuttujamalli, joka tehtiin hierarkkisesti siten, että syntymäpaino ja imetys lisättiin erikseen viimeisenä malliin. Analyysit tehtiin erikseen tytöille ja pojille. Tytöistä suurempi osa kuului ylipainon riskissä olevien ryhmään kuin pojista, ja ylipainon riskissä ryhmään kuulumisen yleisyys kasvoi ikää myöten. Vakioimattomissa analyyseissä äidin matalampi koulutus, lyhyempi imetys, korkeampi alkuraskauden BMI, korkeampi painonnousuvauhti, äidin raskaudenaikainen sokeriaineenvaihdunnanhäiriö, äidin tupakointi raskauden aikana ja lapsen korkeampi syntymäpaino sekä lyhyempi imetys olivat yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen kuulua ylipainon riskissä olevien lasten ryhmään osassa ikäpisteistä tytöillä tai pojilla. Monimuuttujamalleissa näistä tekijöistä kaikki muut paitsi äidin koulutus ja raskaudenaikainen sokeriaineenvaihdunnan häiriö olivat yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen kuulua ylipainon riskissä olevien lasten ryhmään vaihtelevasti eri ikäpisteissä. Näiden lisäksi raskausviikot olivat monimuuttujamallissa itsenäisesti, käänteisesti yhteydessä ylipainon riskiin. Syntymäpaino saattoi toimia välittävänä tekijänä osalle tekijöistä ja imetys lievensi osan tekijöiden yhteyttä ylipainon riskissä olemiseen. Johdonmukaisimmin ylipainon riskissä olevien ryhmään kuulumiseen oli yhteydessä alkuraskauden BMI ja syntymäpaino. |
