| Popis: |
Suomen suuriruhtinaskunnassa alkoi voimakkaan kehityksen aikakausi 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1855 keisariksi nousi Aleksanteri II, jonka käynnistämä kattava uudistusohjelma vaikutti koko suuriruhtinaskunnan väestöön. Uudistukset rakensivat uudenlaista poliittista ympäristöä, joka loi yhä laajemmille piireille mahdollisuuden osallistua julkisiin asioihin. Valtaosa Suomen väestöstä oli kuitenkin vailla poliittisia oikeuksia. Modernisaation myötä kehittyi suomenkielinen sanomalehdistö, joka tarjosi koko ajan laajenevan julkisuuden kentän yhteiskunnalliselle keskustelulle. Sanomalehtien palstoillaan julkaisemat lukijoiden lähettämät kirjoitukset, lukijakirjeet, avasivat myös tavalliselle kansalle väylän saada äänensä kuuluviin. Lukijakirjeissä toistuivatkin erilaiset vaatimukset sekä vaikutuspyrkimykset niin koko suuriruhtinaskuntaa koskeviin kuin paikallisen tason asioihinkin. Tutkin sisällönanalyysin ja lähiluvun avulla, kuinka Suomessa kansa pyrki vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin lukijakirjeiden kautta vuonna 1880. Etsin lukijakirjeistä suomenkielisen väestön asemaan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyviä toistuvia teemoja ja tarkastelen, kuinka kirjallista tilaa käytettiin hyväksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta. Huomioin myös sanomalehtien osuuden lukijakirjeiden taustalla, sillä lehdet osaltaan toivat epäkohtia esiin julkaisemalla kirjoituksia, ja samalla ne loivat mielikuvaa laajemmasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Käytän lähdeaineistona vuoden 1880 suomenkielisen sanomalehdistön lukijakirjeitä, jotka on kerätty Translocalis -tietokantaa varten Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen leikekirjaan. Translocalis-tietokanta on Suomen akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) digitaalinen historiaprojekti. Tietokanta julkaistiin alkuvuodesta 2023 osana Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja. Lähteiden analysoinnin myötä löysin lukijakirjeiden joukosta yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, joihin kirjoittajat pyrkivät vaikuttamaan. Näistä teemoista tutkimukseen valikoituivat suomen kielen asema, kansakoulu-uudistus sekä kaupungistuminen ja kaupunkielämään liittyvät odotukset. Suomen kielen asemaa käsittelevät vaatimukset vetosivat lakiin ja sen toteutumiseen. Kirjeiden kautta pyrittiin tuomaan esiin lainvastaista toimintaa ja edistämään kieleen liittyvien uudistusten toteutumista. Kansakoulujen suhteen lukijakirjeiden vaikutuspyrkimykset olivat yleensä paikallisia ja vetosivat ihmisten asenteisiin. Myös moderniin kaupunkielämään ja sen sisältämiin palveluihin kohdistui paljon odotuksia ja vaatimuksia, joita tuotiin esiin lukijakirjeissä. Sanomalehtiin kirjoittava suomenkielinen väestö oli vuonna 1880 yhteiskunnallisesti valveutunutta ja epäkohtiin puututtiin ja niihin pyrittiin vaikuttamaan. Sanomalehdet julkaisivat kirjeitä ja lainasivat niitä toisilta lehdiltä antaen yhteiskunnallisesti painaville asioille näkyvyyttä. Tämän myötä lukijakirjeillä voi nähdä olleen ainakin tietyssä määrin vaikutusvaltaa yhteiskunnallisten ongelmien esillä pitämisessä, määrittelyssä ja ratkaisemisessa. |
