| Autor: |
Halinen, Joona, Schöning, Oskari |
| Přispěvatelé: |
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture, Tampere University |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2022 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Tietoyhteiskuntamme on digitalisaation poikkileikkaama ja tämä vaikuttaa myös koulujärjestelmäämme. Digiloikan kaltaiset hankkeet ovat luoneet painetta tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytölle. Opettajat ovat muutospaineiden keskellä ja tärkeässä roolissa oppilaiden tvt-taitojen oppimisessa, jotka ovat tärkeitä työelämätaitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää opettajien koettua digitaalista kompetenssia, tvt:n opetuskäyttöä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen poikittaistutkimus, jossa analysoimme REAL-tutkimusryhmän DigiVOO-hankkeen opettaja-aineistoa syksyltä 2021 (n=947). Aineistossa on kartoitettu yläkoulun opettajien kokemuksia koulun digitalisaatioon liittyvistä aiheista. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisen tutkimuksen perusmenetelmiä sekä monimuuttujamenetelmiä, kuten faktori- ja regressioanalyysiä. Opettajien koettu digitaalinen kompetenssi vaihtelee tuloksissamme sukupuolen ja opettajakokemuksen mukaan. Miesopettajat kokevat digitaalisen kompetenssinsa naisopettajia paremmaksi. Vähemmän opettaneet kokivat digitaalisen kompetenssinsa paremmaksi kuin pitkään opettaneet. Parempaa koettua digitaalista kompetenssia selittivät miessukupuoli, vähemmän opettajakokemusta kuin 30–50 vuotta, tvt:n opetuskäyttöön suhtautuminen positiivisesti sekä vähäinen teknostressi. Tvt:n opetuskäyttö on tutkimuksemme mukaan vähäistä ja pääasiassa yksinkertaista, kuten tekstinkäsittelyä. Ennen analyysiä tvt:n opetuskäyttö jaettiin vaikeustason perusteella perustasoiseen ja edistyneeseen. Miesopettajat käyttävät kumpaakin tvt:tä enemmän kuin naisopettajat ja vähemmän opettaneet enemmän kuin pisimpään opettaneet. Aluehallintovirastojen toimialueiden väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroja koetussa digitaalisessa kompetenssissa tai tvt:n opetuskäytössä. Kummankin tasoisen tvt:n aktiivisempaa opetuskäyttöä selittivät miessukupuoli ja paremmaksi koettu digitaalinen kompetenssi. Aktiivisempaa perustasoisen tvt:n opetuskäyttöä selittivät lisäksi riittäviksi koetut tvt-resurssit, 5–25 vuotta opetuskokemusta ja positiivinen näkemys tvt:n vaikutuksesta oppimiseen. Koulun digitalisaatiossa näyttää tulostemme mukaan olevan kehitettävää. Opettajien vähäinen tvt:n opetuskäyttö voi vaikuttaa oppilaiden tvt-taitojen oppimiseen. Digitalisaation edistämiseksi tulisi tulostemme mukaan keskittyä opettajien koetun digitaalisen kompetenssin vahvistamiseen ja tarjota opettajille oppimistuloksia parantavia työskentelymenetelmiä tvt:n opetuskäyttöön. Lisäksi sukupuolieroihin koetussa digitaalisessa kompetenssissa ja tvt:n opetuskäytössä tulisi kiinnittää jatkotutkimuksessa huomiota tulostemme paljastaessa yllättävän voimakkaita eroja mies- ja naisopettajien välillä. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
