| Popis: |
Tässä pro gradu -työssä pyrin selvittämään, millaisia ammattieettisiä käsityksiä kehittyy sekä journalistisissa tehtävissä että yhteisöviestinnän tai organisaatioviestinnän tehtävissä toimineille media-alan ammattilaisille. Journalistin etiikan ja viestinnän ammattilaisen ammattietiikan erittelyn pyrkimyksenä oli hahmottaa hybridisoituneen median eli aiemmin tunnetuista osista yhdistelemällä uudenlaiseksi muotoutuneen median ammattietiikan piirteitä. Taustalla on teknologisen kehityksen matkaansaattama mediatyön murros. Sitä kuvaavat medialogiikan eli mediamaisen ja median tarpeiden saneleman logiikan tunkeutuminen median ulkopuolelle, mediamuotojen sulautuminen toisiinsa ja näiden kehityskaarien tuloksena syntyvät uudet mediamuodot. Tavoitteena oli paikallistaa oman aikakautensa vakiintuneita tapoja kuvaavien korkean modernin ja sitä seuraavan notkean modernin eetosten merkkejä ja tunnuspiirteitä media-alan työtehtävissä, joissa toimitaan erilaisten ammattieettisten koodistojen varassa. Hyödynsin työssäni ajatusta pirstaloituvasta ja alati muotoaan muuttavasta notkeasta yhteiskunnasta, jolle on leimallista liikkuminen työtehtävästä toiseen, kun sitä edeltänyttä toisen maailmansodan jälkeistä korkean modernin eetosta leimasivat pysyvät työsuhteet ja vakaus. Aineiston muodostavat seitsemän kokeneen media-ammattilaisen haastattelut. Kaikilla haastateltavilla on useiden vuosien kokemus sekä journalismin että viestinnän tehtävistä - myös esihenkilöinä - ja he ovat aloittaneet työuransa ennen vuosituhannen vaihdetta. Haastatteluaineisto on käsitelty sisällönanalyysin keinoin. Suhteessa etiikkaan sekä journalismin että viestinnän nähdään kiinnittyvän yhä enemmän notkean modernin tilannekohtaiseen ratkaisujen aiheuttamia seurauksia painottavaan seurausetiikkaan pikemmin kuin totuutta ja vain totuutta korostavaan velvollisuusetiikkaan. Kun tarkastellaan ammattietiikkaa myös suhteessa yleisöön, valtaan ja aikaan, viestinnässä vaikuttaa olevan enemmän notkean modernin eetoksen alati liikkeessä olevia ja muuttuvia piirteitä kuin journalismissa. Kun ammattietiikkaa tarkastellaan suhteessa tietoon, suunnat näyttävät kääntyvän niin, että viestinnässä tavoitteena on korkean modernin pyrkimys objektiivisuuteen samaan aikaan kun journalismissa nähdään liikettä kohti subjektiivisuutta. |
