| Popis: |
Suomessa CP-vammadiagnoosin saa vuosittain noin 100–120 lasta. CP-vamma aiheuttaa pysyviä, eriasteisia liikkumisen ja asennon ylläpitämisen vaikeuksia. Diagnoosin saaneista lapsista 40–85 prosentilla esiintyy CP-vamman liitännäisoireena kommunikointitaitojen heikentymistä. Kommunikointivaikeudet voivat näkyä esimerkiksi puheentuotossa tai vuorovaikutustaidoissa. Lapset, joilla on kommunikointivaikeuksia voivat hyötyä puhetta tukevista ja korvaavista kommunikointikeinoista (Augmentative and Alternative Communication, AAC) eli AAC-keinoista. Tutkimuksissa on havaittu, että AAC-keinojen käyttöön voi kuitenkin liittyä useita haasteita. Nykyisten AAC-keinojen kehittäminen sekä uusien AAC-ratkaisujen luominen on tärkeää, jotta jokainen ihminen pystyisi kommunikoimaan ja ilmaisemaan itseään esteettömästi. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa nykyisten AAC-keinojen käyttöön liittyvistä haasteista sekä selvittää, millaisia käyttömahdollisuuksia CP-vammadiagnoosin saaneiden lasten vanhemmat näkevät radiotaajuista tunnistustekniikkaa (Radio Frequency Identification, RFID) hyödyntävällä älykankaalla olevan kommunikoinnin apuvälineenä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselytutkimuksena. Tutkimukseen haettiin vanhempia, joilla on alle 15-vuotias lapsi, jolla on CP-vamma ja siitä aiheutuvia kommunikointivaikeuksia. Tutkimuksesta tiedotettiin CP-liiton helmikuun 2022 uutiskirjeessä, CP-liiton Facebook-sivuilla sekä neljässä eri sosiaalisen median ryhmässä. Kyselylomake koostui viidestä taustakysymyksestä, lyhyestä älykankaasta kertovasta tekstistä ja noin kahden minuutin kestoisesta älykankaan toimintaa havainnollistavasta videosta sekä neljästä älykankaan sijoittamiseen ja käyttöön liittyvästä avoimesta kysymyksestä. Tutkielman aineisto koostui 9 tutkittavan vastauksista. Seitsemällä lapsella yhdeksästä oli käytössä yksi tai useampi puhetta tukeva tai korvaava kommunikointikeino, ja kuudella heistä oli ollut haasteita keinojen käytössä. Haasteita ilmeni niin teknisten kuin ei-teknisten AAC-keinojen käytössä. Kyselyn vastauksissa kuvatuista AAC-keinojen käyttöön liittyvistä haasteista muodostui laadullisen analyysin myötä neljä teemaa, jotka olivat heikentyneeseen motoriikkaan liittyvät haasteet, CP-vamman liitännäisoireisiin liittyvät haasteet, AAC-keinon ominaisuuksiin liittyvät haasteet sekä ympäristöön ja viestien tulkintaan liittyvät haasteet. Tämän tutkielman tulokset osoittavat aiempien tutkimustulosten kanssa samansuuntaisia haasteita AAC-keinojen käyttöön liittyen. Näitä haasteita ovat esimerkiksi motoristen häiriöiden vaikutus käsien hienomotoriikkaan ja siten AAC-keinojen käyttöön sekä AAC-keinon kuljettamiseen liittyvät vaikeudet. Älykankaan käyttöön liittyvien vastausten perusteella kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat sijoittaisivat älykankaan lapsensa liikkumisen tai kommunikoinnin apuvälineeseen ja lapsi ohjaisi älykangasta kädellään. Vanhempien yleisimmin mainitsema älykankaan käyttötapa oli painaminen. Vanhempien näkemyksien mukaan älykangasta käytettäisiin arkisissa viestintätilasteissa, joissa lapsi voisi esimerkiksi ilmaista tahtoaan ja pyytää apua älykankaan avulla. Vaikuttaakin siltä, että nykyisten AAC-keinojen käyttöön liittyvät haasteet ovat jo melko hyvin selvillä ja vanhempien näkemyksien perusteella älykangas kommunikoinnin apuvälineenä saattaisi ratkaista joitakin näistä haasteista. Tämä tutkimus tarjoaa näkökulmia siihen, millaisia tekijöitä nykyisten ja uusien AAC-keinojen kehitystyössä tulisi erityisesti ottaa huomioon. Erityisesti tutkimuksesta voi hyötyä henkilöt, jotka kehittävät älykankaasta toimivaa ja ratkaisukykyistä kommunikoinnin apuvälinettä. |
