| Popis: |
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten opettajia ja opettaja-oppilassuhteita kuvataan suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjallisuuteen liitetään vielä nykypäivänäkin kasvatuksellinen eetos, ja lapset oppivat siten paljon asioita kirjallisuuden kautta. Tämän takia koimme tarpeelliseksi selvittää, minkälaisen kuvan suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat antavat opettajista ja opettaja- oppilassuhteista lukijoillensa. Usein kirjallisuus käsittelee yhteiskunnallisesti merkityksellisiksi koettuja aiheita ja ilmiöitä sekä niiden muutoksia. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa koulu ja siellä muodostuvat ihmissuhteet ovat yksi näistä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: ”Millaisena opettaja-oppilassuhde näyttäytyy suomalaisissa lasten ja nuortenkirjallisuuden kirjasarjoissa?” ja ”Miten opettajat esitetään suomalaisissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden kirjasarjoissa?”. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui opettaja-oppilassuhdetta ja opettajakuvia käsittelevistä luvuista. Opettaja-oppilassuhdetta tarkasteltiin pedagogisen suhteen keskeisten osatekijöiden, vuorovaikutuksen, auktoriteetin ja valta-asetelmien näkökulmasta. Opettajakuvien tarkastelussa hyödynnettiin aiempien tutkimusten tekemiä erilaisten opettajatyyppien jaotteluja, joita on ennenkin hyödynnetty myös kirjallisten aineistojen analyysin tukena. Tutkimusaineistoksi valikoituivat 1990–2020 lukujen lasten ja nuorten kirjasarjat, joita yhdisti kouluaiheinen sisältö. Fyysinen aineisto kerättiin Pirkanmaan kirjastoista ja Tampereen lastenkirjainstituutista. Teoksia valikoitui mukaan yhteensä 25 kappaletta. Metodologisina lähtökohtina toimivat kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ja narratiivisen tutkimusstrategian näkökulmat, ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan opettaja-oppilassuhteita kuvattiin aineistossa monimuotoisesti. Ne esitettiin pääosin lämpiminä vuorovaikutuksellisina suhteina, joiden kuvaamisessa korostui useimmiten välittäminen. Osassa teoksista suhdetta kuvattiin myös välinpitämättömyyden, opettajan luokanhallintakeinojen ja tasapuolisuuden näkökulmasta. Lisäksi opettajan rajallinen huomiokyky ja oppilaiden puuttuminen opettajan henkilökohtaiseen elämään olivat teemoja, jotka toistuivat useissa teoksissa. Opettajakuvat näyttäytyivät hyvin heterogeenisenä joukkona. Teoksissa ilmeni opettajakuvien osalta kritiikkiä yhteiskunnassa vallitsevia käytänteitä ja ajatuksia kohtaan, mutta opettajien ammatillisen osaamisen kuvaaminen jäi puuttumaan lähes kokonaan useista teoksista. Pääosin opettajat kuvattiin luotettavina ja hyvinä opettajina, mutta opettajahahmojen välittämien opettajakuvien vertaaminen tosielämän opettajiin oli haastavaa hyvin pintapuolisen kuvauksen takia. Suppeimmillaan opettajia kuvattiin vain lähinnä ulkonäöllisten piirteiden kautta, kun taas monipuolisimmissa opettajakuvissa korostuivat myös opettajien erilaiset ideologiat ja reflektointikyky. |
