| Popis: |
Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa helmikuussa 2022 miljoonat ukrainalaiset pakenivat kodeistansa muihin Euroopan maihin. Suomessa puolueet suhtautuivat sotapakolaisten vastaanottamiseen suopeasti verrattuna vuoden 2015 pakolaiskriisiin. Myös kansalaiset olivat valmiita auttamaan ukrainalaisia monin tavoin, esimerkiksi tarjoamaan majoitusta sotaa pakeneville ihmisille. Pakolaisuus sai paljon huomiota suomalaisessa mediassa, etenkin sodan alkukuukausina keväällä 2022. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Yleisradion julkaisemissa verkkoartikkeleissa kehystettiin sotaa paenneita ukrainalaisia helmi-maaliskuussa 2022. Jotta tämä voidaan suhteuttaa maahantulosta uutisointiin yleisesti, vertailen ukrainalaispakolaisten kehystämistä vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaisten juttujen kehystämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on laajentaa aiempaa maahantuloa käsitelevää tutkimusta selvittämällä, miten mediassa käsitellään eri taustoista tulevia maahantulijoita. Pakolaiskriisin aikaan pakolaiset tulivat pääasiassa Lähi-idästä tai Afrikasta, kun taas Venäjän hyökkäyssota johti pakolaisuuteen Euroopan sisältä Ukrainasta. Tämä tutkimus tarjoaa siis vastauksia siihen, milloin maahantulijat mielletään osaksi ”meitä” ja mil-loin heidät nähdään ulkopuolisina ”toisina”. Tutkimuksen aineistona käytän Yleisradion verkkoartikkeleita. Aineisto on jaettu kahteen osaan: helmi-maaliskuuhun 2022 sijoittuvaan Ukraina-aineistoon, johon sisältyvät jutut käsittelevät ukrainalaisia pakolaisia, sekä syyskuuhun 2015 sijoittuvaan pakolaiskriisi-aineistoon, jonka jutut käsittelevät Lähi-idästä ja Afrikasta tulleita pakolaisia. Tutkimusmenetelmänä käytän kehysanalyysiä, jonka avulla etsin aineistoista kehyksiä. Tämän jälkeen vertailen kahden eri aineiston kehystämistä etsien eroja ja yhteneväisyyksiä niiden välillä. Tutkimustulokset osoittavat, että ukrainalaisiin suhtauduttiin mediassa suopeammin kuin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikaisissa jutuissa esiintyneisiin pakolaisiin. Vertailtaessa kahta aineistoa ukrainalaisten sopeutumista ei käsitelty yhtä laajasti, heidän saamansa apua tuotiin artikkeleissa useammin esiin ja heidän suhteensa omaan kotimaahansa esitettiin tiiviimpänä kuin Euroopan ulkopuolelta tulleiden pakolaisten tapauksessa. |
