| Popis: |
Tutkimus edusti hyve-eettistä kasvatusfilosofiaa ja osallistui ekososiaalisen hyve-etiikan teorian muotoilemiseen. Tutkimuksen tehtävänä oli määritellä, mitä hyväntahtoisuuden hyveellä tarkoitetaan ekososiaalisen hyve-etiikan näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin hyväntahtoisuuden kasvatusfilosofista merkitystä. Hyveet ovat ihmisen ominaisuuksia, jotka tekevät tästä moraalisesti hyvän. Ihmisten toiminnasta aiheutuneet ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon kaltaiset ekologiset kriisit antavat aihetta kysyä, millaisia ihmisiä tarvitaan, jotta maapallo pysyisi elinkelpoisena tuleville sukupolville ja eri eliölajeille. Tutkimus oli metodologisilta lähtökohdiltaan filosofinen ja teoreettis-käsitteellinen. Lisäksi sillä oli kriittiselle kasvatusfilosofialle tyypillisiä piirteitä. Hyväntahtoisuuden hyveen ekososiaalinen määritelmä syntyi laaja-alaisen teoreettisen viitekehyksen pohjalta, jossa yhdistyi sekä länsimainen että itämainen filosofia. Ekososiaalisena hyveenä hyväntahtoisuuden katsottiin tarkoittavan kokemuksellista ja periaatteessa kaikenkattavaa hyvää tahtoa, joka ei rajoitu vain ihmisten välisiin sosiaalisiin suhteisiin, vaan tulee ilmi myös vuorovaikutuksessa ei-inhimillisen elämän kanssa. Hyväntahtoisuutta voidaan pitää ihmisen moraalisen kasvun kannalta merkittävänä hyveenä myös ekososiaalisen hyve-etiikan näkökulmasta. |
