| Popis: |
Tutkielman aiheena on kerronnallisten siirtymien tulkinta Kristina Carlsonin postmodernistisessa historiallisessa romaanissa Herra Darwinin puutarhuri. Tutkin, kuinka typografiset ja kielelliset siirtymät tehostavat vaihdoksia kerronnan moodista toiseen ja miten siirtymien huomioiminen tai sivuuttaminen vaikuttaa teoksen kokonaistulkintaan. Ulotan analyysini myös siirtymiä peilaaviin rakenteisiin kuten mise en abymeihin ja psykoanalogioihin. Hypoteesini on, että mikäli lukija sivuuttaa tekstin siirtymiä merkitsevät vihjeet, tulkinta romaanista kaventuu. Luokittelen tajunnankuvauksissa esiintyviä siirtymiä prototyyppisiksi, varioiviksi ja anomalisiksi. Prototyyppisillä siirtymillä viittaan kerronnan moodien vaihdoksiin, joita tehostetaan romaanissa typografisin ja kielellisin keinoin, kun taas varioivista siirtymistä puuttuvat typografiset tehokeinot. Kerronnallisia tasoja hämärtävät anomaliset siirtymät kiinnittyvät romaanin nimikkohahmon kuvakseen. Tutkimuksessani osoitan, että siirtymien anomalisuus tekee romaanin päähenkilön ja kertojan suhteesta kohosteisen suhteessa toisiin henkilöhahmoihin. Samalla esitän, että suhteen muuntuminen romaanin myötä heijastaa romaanihahmojen fiktiivisessä todellisuudessa kokeman maailmankatsomuksellisen murroksen osaksi lukijan kokemusta teoksesta, kun aiemmat tulkinnat tekstistä on uudelleenkirjoitettava. Uudelleenkirjoittaminen edellyttää kuitenkin lukijalta kaunokirjallista kompetenssia eli teoksen tietoista lukemista kaunokirjallisuuden konventioita vasten. Tutkimuksen metodi noudattelee pääosin klassista, lingivistis-strukturalististista kertomuksen tutkimusta. Erittelen romaanin kerrontaa Gérard Genetten kehittämillä fokalisaation käsitteillä ulkoiseen ja sisäiseen fokalisaatioon. Herra Darwinin puutarhurissa esiintyvää tajunnankuvausta luokittelen pääosin Dorrit Cohnin teoretisointien mukaisesti lainattuun sisäisen monologiin ja psykokerrontaan. Koska Carlsonin romaanin erityispiirteisiin voi laskea kotimaisessa romaanissa varsin harvinaisen kollektiivisen kerronnan, tutkin erikseen yhteisöllisessä kerronnassa esiintyviä siirtymiä kiinnittämällä huomiota pronominaaliseen vaihteluun. Tutkimuksen synteesinä toimivassa viimeisessä analyysiluvussa keskityn kollektiivisen kerronnan ja yksittäisten henkilöhahmojen tajunnankuvausten kanssa leikkaavaan juoruun. Osoitan, että juorussa siirtymien vaihdoksia leimaa poikkeuksellisesti äänteellinen siirtymäperiaate. Lukijan tulkinnallista toimintaa tekstin siirtymien äärellä hahmotan kerronnallistamisen ja uudelleenkirjoittamisen kautta. Siinä missä Monika Fludernik määrittelee kerronallistamisen välttämättömäksi tekstin tulkinnan kannalta, korostan uudelleenkirjoittamisen olevan tiedostettu ja osittain vapaaehtoinen osa Herra Darwinin puutarhurin kerronnallistamista. Tutkimukseni edetessä kysyn kuitenkin, voiko lukija päätyä mielekkäisiin tulkintoihin tekstistä, mikäli hän ei uudelleenkirjoita tekstin siirtymiä. Vastauksena kysymykseeni totean, että siirtymät huomiotta jättävä luenta ei onnistu tavoittamaan teoksen temaattista rakentumista. |
