| Popis: |
Tässä artikkelimuotoisessa pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin utooppisen kuvittelun hyötyjä ekologisesti kestävän tulevaisuuden suunnittelussa. Tavoitteena oli tutkia, voiko utopioiden avulla haastaa nykyistä ekokriisiä ylläpitävää yhteiskunnallista tilannetta ja edesauttaa ekologista jälleenrakennusta. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla erään keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa sijaitsevan lukion opiskelijoita. Haastattelut toteutettiin pienryhmissä kevään 2021 aikana, ja niihin osallistui yhteensä 28 nuorta. Lukionuoret kuvittelivat haastatteluissa 2040-luvulle sijoittuvia ekoutopioita. Kuvittelua ohjaavana periaatteena toimi Ruth Levitasin (2013) muotoilema ajatus utopioista yhteiskunnallisen suunnittelun metodina. Kerätty aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin sisällönanalyysiä ja kehysanalyysiä yhdistäen. Aineiston analyysi osoitti, että lukionuoret kuvailivat ekologisesti kestävää tulevaisuutta kolmen eri puhetavan eli kehyksen kautta. Nämä kehykset olivat tekninen kehys, arvokehys ja vastuukehys. Kehykset tarkastelivat tulevaisuuden ekologista ihanneyhteiskuntaa eri lähtökohdista käsin, jolloin ne sekä rajoittivat että avasivat tulevaisuuden kuvittelun mahdollisuuksia. Huomionarvoista oli, että kehykset eivät ilmenneet aineistossa yhtäaikaisesti, vaan ne esiintyivät toisistaan erillisinä kokonaisuuksina tulevaisuuden eri osa-alueita pohdittaessa. Kehysten tulisi kuitenkin kietoutua toisiinsa, mikäli halutaan edistää kokonaisvaltaisen ekologisen ymmärryksen kehittymistä. Utooppinen kuvittelu voi paljastaa kehysten välisiä puutteita ja siten edistää tätä kokonaisvaltaista ymmärrystä. Utooppista kuvittelua voidaankin hyödyntää esimerkiksi osana ympäristökasvatusta, jonka pyrkimyksenä on kehittää laaja-alaista kestävyysosaamista. Artikkelimuotoinen pro gradu -tutkielma koostuu kolmesta osiosta; johdannosta, teoriaosiosta sekä julkaisuharkintaan lähetetystä artikkelikäsikirjoituksesta, joka löytyy lopun liiteosioista. |
