| Popis: |
Pro gradu -tutkielmassani perehdyn koulutuksen periytyvyyteen ilmiönä ja tarkastelen sitä, millainen koulutuksellinen habitus painottuneella luokalla opiskelleille rakentuu myöhemmin aikuisiällä. Tutkimuksessani näen tämän habituksen eräänlaisena koulutuksen periytyvyyden mekanismina. Tutkimukseni viitekehyksen muodostavat Pierre Bourdieun (1984) habituksen, pääoman sekä kentän käsitteet. Sosiaalinen konstruktionismi tarjoaa pohjan tutkimuksen näkökulmalle tietoon ja sen olemukseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, millainen koulutuksellinen habitus painottuneella luokalla opiskelleille rakentuu myöhemmin aikuisiällä. Koulutuksen periytyvyyden ja pääomien linkkiä pidetään vahvana, mutta onko kuitenkin jotain, mitä tähänastisen tutkimuksen tulokulmat eivät ole kyenneet huomioimaan? Tutkimusotteeni on narratiivinen, ja sen mahdollistamiseksi jokainen haastateltava on kirjoittanut minulle tarinan, omasta näkökulmastaan ja omista lähtökohdistaan. Näitä tarinoita tarkastelen tutkimuksessani. Tutkimusta varten pyysin tutkittavia, so. painottunutta opetusta saaneita henkilöitä, kirjoittamaan minulle kertomuksen. Kertomuksessaan jokainen tutkittava kertoi minulle koulutuksestaan, koulutusvalinnoistaan, näkemyksistään painottuneeseen opetukseen ja muihin tutkimukselle relevantteihin aiheisiin. Tutkittavilta saamieni tekstien pohjalta jaoin heidät tutkimusta varten analyysissäni ryhmittäin kolmeen eri habitukseen. Nimesin habitukset seuraavasti: mukautujat, selviytyjät ja hallitsevat. Nämä luokittelut perustuvat Bourdieun kentän käsitteeseen, tarkemmin sanottuna tutkittavien asemaan kentällä. Selkeimpänä syynä habitusten erottamiselle näyttäytyi määrittävänä rakenteellisena tekijänä sosioekonominen tausta, eli pääomien kasautuminen. Näen sosioekonomisen taustan vaikutuksen varsin loogisena, sillä kertyneiden pääomien määrä on ratkaisevassa asemassa kentällä selviytymisessä ja kentältä toiseen siirtymisessä. Tutkimuksessani sain tavoitettua sellaista tietoa koulutuksen periytyvyyden ilmiöstä, jota ei ole tietääkseni aiemmin tutkittu. Aihepiiristä aiemmin tehtyä lähinnä makrotason tutkimusta täydentävä tutkielmani saavutti jotain painottuneella luokalla opiskelleiden kokemuksesta ja äänestä, ja osoitti, että kenttä todella on hyvin moniääninen, vaikka pääosin kertomukset jakavat edelleen saman tarinan Suomen yhtenäisen peruskoulun ideasta: Suomessa on hyviä kouluja ja kansainvälisesti verraten varsin tasa-arvoiset ja yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua. |
