| Popis: |
Osa-aikainen ja määräaikainen työ ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisilla työmarkkinoilla. Työttömien aktivointi on yleistynyt 1990-luvun laman seurauksena ja aktivointi nauttii yhteiskunnassa kannatusta. Tutkimusten mukaan joustavaan työmarkkina-asemaan liittyy erilaisia riskejä verrattuna kokoaikaiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Sekä osa-aikaisessa, että määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien työttömyysriski on kokoaikaisesti ja toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskenteleviä korkeampi. Olen kiinnostunut siitä, onko joustavassa työmarkkina-asemassa työskentely yhteydessä mielipiteeseen työttömien aktivoinnista. Tutkin suomalaisten työssä olevien suhtautumista työttömien aktivointiin. Lähestyn aktivointia aktiivisen kansalaisuuden ja aktiivisen työvoimapolitiikan käsitteistön kautta. Työttömien aktivoinnin keskiössä on oikeudet ja velvollisuudet. Työtön on velvollinen olemaan aktiivinen työnhakija ollakseen oikeutettu työttömyysturvaan. Keskityn tutkielmassani joustavassa työmarkkina-asemassa olevien työllisten mielipiteeseen. Joustavalla työmarkkina-asemalla tarkoitan kokoaikaisesta ja toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta poikkeavissa työsuhteissa työskenteleviä henkilöitä. Joustava työmarkkina-asema terminä kattaa myös yrittäjät, jotka eivät ole kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Vastaan tutkielmassani kahteen erilliseen tutkimuskysymykseen: ”Onko määräaikaisessa työsuhteessa työskentely yhteydessä mielipiteeseen aktiivisesta kansalaisuudesta ja aktiivisesta työvoimapolitiikasta?” ja ”Onko kokoaikatyöstä poikkeavassa työaikamuodossa työskentely yhteydessä mielipiteeseen aktiivisesta kansalaisuudesta ja aktiivisesta työvoimapolitiikasta?”. Tutkin joustavassa työmarkkina-asemassa olevien suomalaisten mielipiteitä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuonna 2020 tilaamalla ja Taloustutkimuksen keräämällä arvo- ja asennetutkimuksen aineistolla. Tutkimusmenetelmänä käytän logistista regressioanalyysiä. Analyysini perusteella osa-aikaisessa ja muussa kokoaikaisesta työaikamuodosta poikkeavassa työsuhteessa työskentely on yhteydessä kielteisempään mielipiteeseen työttömien aktivoinnista verrattuna kokoaikatyössä oleviin. Työntekijäasemassa olevat henkilöt suhtautuvat aktivointiin opiskelijoita kielteisemmin ja poliittisen oikeiston kannattajat suhtautuvat aktivointiin vasemmistoa myönteisemmin. Mittaan aktivointia muuttujilla, joissa kysytään vastaajan mielipidettä vastikkeellisesta työttömyysturvasta; minkä tahansa työn vastaanottamisesta, mikäli vaihtoehtona on työttömyys; velvollisuudesta tehdä työtä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi ja siitä, onko työllisyystoimien kohdentaminen oikein muuta kuin ansiotyötä tekeville. |
