| Popis: |
Tiivistelmä. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään tieteellisissä lehdissä julkaistuista artikkeleista millaisia kliinisen etiikan tukipalveluita on käytössä ja miten terveydenhuollon organisaatiot hyödyntävät niiden toimintaa päätöksenteko prosesseissa. Katsauksen tuottamaa tietoa voidaan jatkossa hyödyntää Suomessa edesauttamalla terveydenhuollon organisaatioita luomaan eettisesti kestävää toimintaa. Toisena henkilökohtaisena tavoitteena on asettaa näyttö käyttöön ja hyödyntää tietoa pilotti projektissa yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla toimivan kliinisen etiikan työryhmän toiminnassa. Tutkimus on integratiivinen kirjallisuukatsaus. Aineisto kerättiin systemaattisesti terveydenhuollon tieteellisiä artikkeleita sisältävistä tietokannoista. Hakuja suoritettiin seuraavista tietokannoista: Cinahl, Ovid/Medline ja ProQuest-PsycINFO. Haku tuotti yhteensä 1234 artikkelia, joista 297 analysoitiin lukemalla ne kokonaisuudessaan. Kokotekstin lukemisen jälkeen jäi kaksitoista artikkelia, joista lopulliseen analyysiin valikoitui kuusi. Artikkelit taulukoitiin ja tiedot analysoitiin sisällön analyysin periaatteella yhdistelemällä samansisältöisiä asioita toisiinsa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kliinisen etiikan tukipalveluita on käytössä enenevässä määrin globaalisti, kuhunkin kulttuuriin sopivaksi muovautuneina versioina. Keskeisimpiä kliinisen etiikan tukipalveluiden muotoja ovat; erilaiset kliinisen etiikan komiteat, autoritäärinen bioeetikko malli, fasilitoitu tapauskäsittely malli ja eettinen kiertomalli, jotka molemmat edustavat moniammatillista konsensus hakuista toimintaa, sekä viimeisenä organisaatioiden luomat strukturaaliset toimintamallit, missä on määritelty ohjeistus eettisen toiminnan muodostamisesta ja tavoitteista. Kliinisen etiikan tukipalveluiden hyödyntäminen on tukipalvelujen tapaan myös hyvin kulttuurisidonaista. Suurin ero on Pohjois-Amerikan autoritäärisen bioeetikko ja Euroopan moniammatillisen fasilitoidun keskustelu metodin välillä. Saman kaltaista vaihtelua on nähtävissä myös organisatooristen toimintamallien sovelluksissa. Tukipalveluja hyödynnetään terveydenhuollon organisaatioissa eniten haasteellisten potilastapausten käsittelyssä, hoitolinjausten päätöksenteossa. Lisäksi voidaan todeta johtopäätöksenä, että terveydenhuollossa on selkeä tarve tukea ammattilaisia heidän työssään haastellisten potilastapauksien hallinnassa, ilman organisaation luomaa eettistä tukea tämä voi johtaa moraalisen taakan lisääntymiseen.Clinical ethics support services and how healthcare organisations use these support services in their decision-making processes : literature review. Abstract. This study aims to find out from the articles published in the scientific journals what clinical ethics support services are in place and how healthcare organisations use these support services in their decision-making processes. The information generated by the review can be used in Finland in the future by contributing to the creation of ethically sustainable activities by healthcare organisations. Another, a personal objective, is to utilise this information as evidence based practise with a pilot project of a clinical ethics working group activities at a University Hospital Children’s Clinic. This research is an integrative literature review. The data was systematically collected from databases containing scientific articles on health care. Searches were conducted in the following databases: Cinahl, Ovid/Medline and ProQuest-PsycINFO. The search produced a total of 1,234 publications, of which 297 were analysed by reading them in full. Twelve articles that met the admission criteria were found, of which six articles were selected for the final analysis. The articles were tabulated and the data analyzed using the content analysis principles by combining things with the same content. The results of the study show that clinical ethics support services are increasingly available globally, in various culturally adapted versions. The most central forms of clinical ethics support services are; variable clinical ethics committees, an authorative bioethic model, a fasilitated case deliberation model and an ethics round model, both of which represent a multi-professional team seeking consensus through dialog, and lastly structured approaches created by organisations, with a guidance on the formation and objectives of ethical activities. Like the different forms of support services, their utilisation is also culturally modified and variable. The main difference is within the north American authoritative bioethisist and the multi-professional delibarative method in Europe. Similar variations can also be seen in the organisational application approaches. Support services are being provided in healthcare organisations to deal with the most challenging patient cases, especially in the decision-making concerning treatment options. It can also be concluded that there is a clear need for healthcare to support professionals in their work in managing challenging patient cases. Without the ethical support of the organisation, this can lead to an increase in moral burden. |
