| Popis: |
This study examined the quality of social interaction with respect to well-being at work and in higher education. Study I examined the association between student counselors’ interpersonal skills and clients’ emotions indicated by heart rate variability. Study II investigated the role of social skills in engagement and burnout among university students. Study III researched the role of social support at work and in private life for work engagement in middle age. Study I was executed in a laboratory setting with students in a counseling psychology course forming ten counselor-client pairs. Counseling skills were measured by video-based analysis, and heart rate variability was assessed in clients using a heart rate monitoring system. Participants in Study II were university students (n = 351) who answered a questionnaire about social skills, study engagement, and study burnout. Study III utilized participants (n = 5,259–5,376) from the Northern Finland birth cohort 1966 study. We used a 46-year follow-up study in our analyses of social support and work engagement. The results revealed that counseling skills were associated with clients’ increased heart rate variability in Study I. Increased heart rate variability reflects the parasympathetic activity of the autonomic nervous system (ANS), which indicates relaxation. Study II showed that social skills were associated with increased engagement and decreased burnout among university students. Higher engagement was also associated with lower burnout. In Study III, results revealed that higher social support at work and in one’s private life was associated with higher work engagement. This research implies that social skills and social support might act as significant resources for emotional well-being and the development of both work and study-related engagement. Moreover, social skills and social support may buffer the risk of burnout. However, since the study was cross-sectional, causal inferences cannot be made. Further studies are needed to examine whether social support and enhanced social skills can increase engagement and decrease burnout at work and in higher education. Tiivistelmä Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin vuorovaikutustaitojen sekä sosiaalisen tuen yhteyttä työn imuun ja uupumukseen työ- ja opiskeluympäristöissä. Tutkimuksessa tätä ilmiötä tarkastellaan ohjausvuorovaikutustilanteessa tarkastelemalla ohjaajan vuorovaikutustaitojen vaikutusta ohjattavan emotionaaliseen tilaan. Lisäksi aihetta tutkitaan arvioimalla opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja selvittämällä niiden yhteyttä opiskeluintoon ja -uupumukseen. Tutkimus myös selvittää ennustaako työssä ja yksityiselämässä koettu sosiaalinen tuki työn imun kokemista. Osatutkimus I toteutettiin laboratorio-olosuhteissa, jossa asiakkaana toimivilta mitattiin sykevälivaihtelua ja ohjaajilta arvioitiin ohjaustaitoja videoanalyysia hyödyntäen. Osallistujina toimivat ohjauksen psykologian opiskelijat, jotka muodostivat kymmenen ohjaaja-asiakas paria. Osatutkimus II aineisto koostui yliopisto-opiskelijoista (n = 351), joille toteutettiin kyselytutkimus opiskelu-uupumukseen, -intoon ja vuorovaikutustaitoihin liittyen. Osatutkimus III:ssa tutkittavat (n = 5,259–5,376) kuuluivat Pohjois-Suomen syntymäkohorttiin, josta hyödynnettiin sosiaaliseen tukeen ja työn imuun liittyviä mittareita. Tulokset osoittivat ohjaustaitojen olevan yhteydessä asiakkaan korkeampaan sykevälivaihteluun. Onnistuneen ohjauksen aikana asiakas rentoutui, mikä näkyi korkeampana sykevälivaihteluna ja parasympaattisena aktiviteettina autonomisessa hermostossa. Tutkimustulokset esittivät, että vuorovaikutustaidot olivat yhteydessä korkeampaan opiskeluintoon ja matalampaan opiskelu-uupumukseen. Sosiaalinen tuki työssä ja yksityiselämässä oli yhteydessä korkeampaan työn imun kokemiseen. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että vuorovaikutustaidoilla ja sosiaalisella tuella on merkitystä psyykkiselle hyvinvoinnille niin opiskelu- kuin työympäristöissä. Sosiaalinen tuki näyttäisi myös olevan yhteydessä työn imun kokemiseen. Lisäksi sosiaaliset taidot ja tuki voivat suojata uupumusriskiltä. Työpaikoilla olisi tärkeä kiinnittää huomiota työyhteisön vuorovaikutukseen ja työntekijöiden välisiin sosiaalisiin suhteisiin. Kehittämällä vuorovaikutustaitoja voitaisiin edistää mm. esimies-alaissuhteen toimivuutta, työyhteisön vuorovaikutusilmapiiriä ja edistää sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointia. Opetusohjelmiin tulisi myös integroida sosiaalisia taitoja tukevia käytänteitä. |
