| Popis: |
Tiivistelmä. Tutkielma käsittelee myöhäisrautakautista (800–1300 jaa.) asutusta, elinkeinoja ja vuorovaikutusta nykyisen Pohjois- ja Etelä-Savon (tästä eteenpäin Savo) alueella. Aikaisemmassa tutkimuksessa Savon alue on näyttäytynyt erämaana, jossa on harjoitettu eränkäyntiä kalmistollisen alueen asukkaiden toimesta. Lisäksi erämaassa on tulkittu asuneen kierteleviä lappalaisia. Aikaisempi arkeologinen tulkinta alueen myöhäisrautakautisesta asutuksesta, elinkeinoista ja vuorovaikutuksesta perustuu voimakkaasti tulkinnalle eränkäynnistä, sillä arkeologinen aineisto, etenkin metalleista valmistettu esineistö, on liitetty lähinnä muualta tulleisiin eränkävijöihin. Tämän tutkielman tarkoitus on tuoda esille Savon ”erämaassa” asuneiden paikallisten roolia arkeologisen aineiston tuottajina ja sitä kautta tuoda uusia lähtökohtia Savon alueen asutuksen tulkinnalle. Tutkimuksen pääpaino on paikallisessa asutuksessa ja toiminnassa, sillä aikaisemmassa tutkimuksessa se on jäänyt marginaaliasemaan. Paikallisväestöillä tarkoitan Savon alueella asuneita henkilöitä ja yhteisöjä, jotka eivät olleet Savon ulkopuolelta tulleita eränkävijöitä. Käytetty aineisto kattaa Savon alueen rautakautiset muinaisjäännökset ja irtolöydöt. Näitä tarkastelemalla selvitettiin alueen asutusta, elinkeinoja ja suhteita ympäröiviin alueisiin. Tarkastelin myös kriittisesti aiempaa tutkimusta ja pohdin sen vaikutusta Savon alueen rautakauden tulkintaan. Tämän perusteella Savon alueella asuneet yhteisöt olivat osana vuorovaikutusverkostoa, joka kattoi vähintäänkin ympäröivät alueet. Asutuksesta ja elinkeinoista kertovat merkit, sekä irtolöydöt, ovat todennäköisimmin peräisin näiltä paikallisilta väestöiltä, jotka elivät metsästyksellä ja kalastuksella. Kaupankäynti ja kontaktit eränkävijöihin ja muihin yhteisöihin rikastuttivat paikallisia yhteisöjä. Savon alueella liikkuminen tapahtui pääasiallisesti vesireittejä pitkin, joiden äärellä asuinpaikat ja monet irtolöydöistä sijaitsivat. Vesistöt liittyivät lisäksi kalastuksen tärkeään rooliin elannon hankinnassa, sekä kosmologioihin. Tutkimustulosten perusteella myöhäisrautakautinen Savo ei näyttäydy erämaana vaan asuttuna paikkana, jossa harjoitettiin metsästystä, kalastusta, raudanvalmistusta ja kaupankäyntiä. Uutta aineistoa on saatavilla metallinilmaisinharrastuksen suosion kasvun seurauksena, joka osaltaan luo mahdollisuuksia tutkia perifeerisinä pidettyjä alueita uusista lähtökohdista. Lisäksi erämaina pidettyjen alueiden tutkimus on tuottanut uusia tuloksia, joiden perusteella alueen asutushistoriaa on alettu tarkastella uudelleen. Jotta Savonkin asutushistorian tulkinta tarkentuu on tärkeää, että Savon rautakautista asutusta ja toimintaa tutkitaan jatkossakin. |
