Association of adoptive family functioning and genetic liability for broad schizophrenia spectrum disorders with adoptees’ psychiatric morbidity:special focus on duration of preadoption out-of-home care, parental loss and familial socioeconomic status
| Autor: | Myllyaho, T. (Toni) |
|---|---|
| Přispěvatelé: | Wahlberg, K. (Karl-Erik), Räsänen, S. (Sami), Siira, V. (Virva) |
| Jazyk: | angličtina |
| Rok vydání: | 2023 |
| Předmět: |
skitsofrenia
adoptiota edeltävä sijoitus psykiatriset häiriöt genetic risk sosioekonominen asema gene-environment interaction schizophrenia socioeconomic status adoptiolapsiperhetutkimus psychiatric disorders riskilapsitutkimus family functioning preadoption out-of-home care perimän ja ympäristön vuorovaikutus |
| Popis: | Earlier research has solidified the role of genetic contributions in the etiology of schizophrenia and other psychiatric disorders. However, complex socio-environmental factors have also long been recognized to have an influence on the processes leading to the onset of psychiatric disorders. According to the vulnerability-stress model, the interaction of biological and environmental risk factors is suggested to play a key part in the development of psychiatric disorders. The study used data from the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. The data comprises adoptive families with adoptees who were, by their biological mother, at high (HR) and low (LR) genetic risk for broadly defined schizophrenia spectrum disorders. The ultimate purpose of this doctoral dissertation was to examine the impacts of HR for broad schizophrenia spectrum disorders and family-related environmental factors on the psychiatric morbidity of the adoptees. The environmental factors included duration of preadoption out-of-home care, adoptive family functioning, death and divorce of adoptive parents occurring before the offspring reached the age of 18, and socioeconomic status (SES) of adoptive families. The findings showed that among adoptees with longer time in preadoption out-of-home care (> 6 months), an increased risk for later psychiatric disorders was observed in the HR adoptees. Contrarily, among adoptees with shorter time in preadoption out-of-home care (≤ 6 months), later psychiatric disorders associated with adoptive family functioning. The findings also showed that the likelihood for psychiatric disorders was increased in adoptees raised in adoptive families with dysfunctional processes, especially among the HR adoptees. Furthermore, the findings indicated that dysfunctional family processes and HR for broad schizophrenia spectrum disorders were related to increased likelihood of psychiatric disorders of the adoptees only in families with high SES. In conclusion, the results imply that dysfunctional family processes and HR for broad schizophrenia spectrum disorders may increase the likelihood for psychiatric disorders in offspring both independently and in interaction. Furthermore, the results support the significance of familial SES and early caregiving circumstances in the development of psychiatric disorders. Tiivistelmä Geneettisten tekijöiden tiedetään olevan yhteydessä skitsofrenian ja muiden psykiatristen häiriöiden kehittymiseen. Lisäksi aiempi tutkimuskirjallisuus tukee ympäristön riskitekijöiden merkitystä mielenterveyden häiriöiden kehittymisessä. Haavoittuvuus-stressiteorian mukaan psykiatristen häiriöiden kehittyminen on seurausta biologisten ja ympäristön stressitekijöiden yhdysvaikutuksesta. Tutkimus pohjautuu Suomalainen adoptiolapsiperhe -tutkimuksen aineistoon. Aineisto koostuu adoptioperheistä sekä riski- ja verrokkiadoptiolapsista, joista riskilapsilla on biologisen äidin kautta korkea geneettinen riski skitsofreniaspektrin häiriöiden kehittymiseen. Tämän tutkimuksen perimmäisenä tavoitteena oli selvittää perinnöllisen skitsofrenia-alttiuden ja perheympäristön riskitekijöiden välistä yhteyttä adoptiolasten myöhempiin mielenterveyden häiriöihin. Perheympäristöön liittyviin riskitekijöihin sisältyivät adoptiota edeltäneiden väliaikaisten sijoitusten kesto, arvio adoptioperheen toimivuudesta, adoptiovanhemman menetys (ero tai kuolema) sekä adoptioperheen sosioekonominen asema. Tutkimustulokset osoittivat, että adoptiota edeltävän väliaikaisen sijoituksen ollessa pitkäkestoinen (> 6 kk) perinnöllinen skitsofrenia-alttius oli yhteydessä adoptiolasten myöhempiin mielenterveyden häiriöihin. Sen sijaan lyhytkestoisessa (≤ 6 kk) adoptiota edeltäneessä väliaikaisessa sijoituksessa olleiden lasten kohdalla adoptioperheen toimivuus oli yhteydessä lasten psykiatrisiin häiriöihin. Lisäksi tulokset osoittivat, että adoptiolasten psykiatriset häiriöt lisääntyivät heikommin toimivissa adoptioperheissä, erityisesti riskilapsilla. Huomionarvoista on, että tulokset osoittivat perheen toimivuuden ja adoptiolapsen perinnöllisen skitsofrenia-alttiuden olevan yhteydessä adoptiolasten myöhempiin mielenterveyden häiriöihin ainoastaan perheissä, joiden sosioekonominen asema on korkea. Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä perinnöllisen skitsofrenia-alttiuden ja perheen heikentyneen toimivuuden yhteydestä mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen niin itsenäisinä tekijöinä kuin yhdysvaikutuksessakin. Lisäksi tulokset vahvistavat käsitystä perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen varhaisen kasvuympäristön merkityksestä psykiatristen häiriöiden kehittymisessä. |
| Databáze: | OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|