| Popis: |
Tiivistelmä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella työasioiden vatvomista vapaa-ajalla yksilön kokemuksena. Tässä tutkimuksessa vatvomisella (engl. “rumination”) tarkoitetaan työhön liittyvien asioiden toistuvaa ajattelua vapaa-ajalla. Tutkimme, mitä asioita yksilö vatvoo, miten ne koetaan ja millaisia vaikutuksia vatvomisella nähdään olevan. Lisäksi tutkimme, miten haitallista vatvomista voidaan ehkäistä yksilön ja organisaation toimesta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Cropleyn ja Zijlstran (2011) teoriaa vatvomisesta. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2019 haastatellen kuutta ICT-alan asiantuntijaa. Aineistonanalyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tulosten perusteella vatvominen koettiin positiivisena, negatiivisena tai neutraalina riippuen siitä, mitä työhön liittyviä asioita vatvottiin. Positiivisena koettu vatvominen liittyi esimerkiksi innostaviin työtehtäviin ja ongelmanratkaisuun, jolloin myös sen vaikutukset nähtiin pitkälti positiivisina. Negatiivisena koettu vatvominen liittyi muun muassa keskeneräisiin työtehtäviin, liialliseen työkuormaan ja organisaatiokulttuurin piirteisiin. Tämä vaikutti heikentävästi unenlaatuun ja keskittymiskykyyn sekä aiheutti uupumusta. Vatvomisen neutraalissa kokemuksessa vatvominen nähtiin luonnollisena osana työelämää ja omaa identiteettiä. Merkittävinä tekijöinä vatvomisen ehkäisyn kannalta näyttäytyivät esimies-alaissuhde, organisaation yhteiset käytänteet sekä vapaa-ajan aktiviteetit. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa vatvomisen kokemuksesta ja mahdollisista keinoista haitallisen vatvomisen ehkäisyyn. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden käytäntöjen ja prosessien kehittämisen tukena haitallisen vatvomisen vähentämiseksi.Employee’s experiences of work-related rumination. Abstract. The aim of this study is to examine employee’s views and experiences about work-related rumination. Rumination is conceptualized as repetitive thinking of work-related affairs during off-job time. This study explores how rumination is conceived and how it affects the individual. This research also investigates how to prevent negative rumination in individual and organizational levels. The theoretical framework of this study was Cropley and Zijlstra’s (2011) theory of work-related rumination. The research was conducted using a qualitative approach and the data consisted of six specialists working in a Finnish ICT-company. The data was gathered using interviews and analysed with content analysis during summer 2019. The results show that depending on the subject of the work-related rumination it was experienced as positive, negative or neutral. Positive rumination was connected to inspiring tasks and problem solving at work. Negative rumination was linked to unfinished tasks, high workload and aspects in organizational culture. This affected negatively to sleep quality and concentration and caused exhaustion. Neutral rumination was seen as a natural part of working life and one’s identity. The employer-employee relationship, shared practices in the organization and employee’s free time activities were remarkable for preventing negative rumination. The results of the present study cannot be generalized. However, the study offers valuable insights into employee’s experiences about rumination and possible ways to prevent negative rumination. The results can be used to improve organizations’ processes and practices for minimalizing the negative aspects of rumination. |
