| Popis: |
Tiivistelmä. Tutkin suomi-pohjoissaame koodinvaihtoa 20:ssä Ylen suomenkielisessä verkkojulkaisussa vuosilta 2014–2022. Aihepiirinä julkaisuissa on saamenkäsityöt. Aiempaa suomen ja pohjoissaamen välistä aineistovetoista kielikontaktitutkimusta ei juurikaan ole. Kiinnostuin koodinvaihtoilmiöstä eräässä käsityölehdessä ja halusin tutkia, minkä verran pohjoissaamea esiintyy yleensä suomen seassa. Käsityöt valikoituivat aihepiiriksi, sillä ne ovat sekä oma mielenkiinnon kohteeni että keskeinen osa saamelaiskulttuuria. Teoreettisella kentällä tutkimukseni sijoittuu synkronisen kielentutkimuksen alle. Tutkin aineistoani yhdessä aikapisteessä, en kielessä ajan kuluessa tapahtuneita muutoksia. Laadullisen tutkimukseni apuna käytän kvantitatiivisia työkaluja. Tärkeimpiä taustateorioita ovat kielikontaktitutkimuksen, koodinvaihdon ja monikielisten yhdyssanojen teoriat. Analyysini apuna käytän yksittäisiä käännöstieteen käsitteitä, kuten reaalia, sillä suurin osa aineistoni teksteistä osoittautui käännösteksteiksi. Tutkielma ei kuitenkaan kuulu käännöstieteen alaan. Olen kerännyt aineiston Ylen verkkosivuilta käyttämällä hakusanoja duodji, saamenkäsityö ja gákti. Yhteensä esiintymiä on 190, joista erimuotoisia on 91. Olen luokitellut esiintymät analyysiani varten yksiosaisiin yleisnimiin, yksiosaisiin erisnimiin, yhdyssanoihin, sanaliittoihin ja muu-ryhmään. Muu-ryhmää en käsittele analyysissani sen suppeuden vuoksi. Tutkin kokoelman esimerkkejä syntaktisen analyysin avulla. Luokittelen esimerkkini Nedergaard-Larsenin (1993) kielenulkoisten kulttuuristen käännösongelmien jaottelumallin avulla hahmottaakseni esiintymien aihepiirejä. Suurin osa kokoelmani esiintymistä on yhdyssanoja (43 % kaikista), kolmannes eli 33 prosenttia yksiosaisia yleisnimiä, 17 prosenttia sanaliittoja ja 4 prosenttia yksiosaisia erisnimiä. Analyysin ulkopuolisen muu-ryhmän osuus esiintymistä on kaksi prosenttia. Pääasiallisesti yksiosaisten esiintymien vartalot ovat pohjoissaameksi ja ne on mukautettu suomen kieleen esimerkiksi suomenkielisellä päätteellä. Yhdyssanat ovat joko kaksi- tai kolmikielisiä, ja niissä esiintyy sekä yleis- että erisnimiä ja sanaliitoissa pelkästään erisnimiä. Lähes kaikissa yhdyssanaesiintymissä edusosat ovat matriisikielisiä, mikä on linjassa verrokkitutkimusten kanssa. Useimmat esiintymistä ovat substantiiveja tai yhdyssubstantiiveja. Lähes kaikki esiintymät voi luokitella reaalioiksi ja ne edustavat useimmiten kulttuuriin tai yhteiskuntaan liittyviä ilmauksia, kuten taidetta tai elintapoja. Lauseissa kokoelmani esiintymät toimivat subjektina, objektina ja erilaisina adverbiaaleina. Kokoelmassa on sekä passiivi- että aktiivilauseita. Kaikki esiintymien kontekstilauseet kuuluvat monikäyttöisiin lausetyyppeihin, ja kokoelma sisältää transitiivi-, intransitiivi- ja kopulalauseita. Tässä tutkimuksessa upotettu kieli ei vaikuttanut matriisikielen rakenteeseen. Yleisesti tämän tutkimuksen pohjalta voi todeta, että pohjoissaamenkielistä ainesta esiintyy ainakin saamenkäsityöaiheisissa suomenkielisissä teksteissä. Esiintymät keskittyvät lekseemeihin duodji eli ’saamenkäsityö’ ja gákti eli ’saamenpuku’. Koodinvaihdolla tekstissä voi olla monta tarkoitusta, kuten kulttuurin säilyttäminen ja esille tuominen. Tekstilajilla voi olla merkitystä esiintymien muotoon.Abstract. In this thesis, I research code-switching between Finnish and Northern Sami in 20 online publications by the Finnish broadcasting company Yle. These publications were written in Finnish between 2014 and 2022, and their topic is Sami handicrafts. There is virtually no prior data-driven research on code-switching between Finnish and Northern Sami. I became interested in the code-switching phenomenon after observing it in a craft magazine and wanted to investigate how much Northern Sami is present among Finnish in general. I selected handicrafts as the topic because they are my own point of interest and a central part of Sami culture. In the theoretical field, my research falls under synchronic language research. I study my material at a given point in time, not the changes that have occurred in the language over time. I use quantitative tools to help my qualitative research. The most important background theories are the theories of language contact research, code-switching and theories related to multilingual compound words. To aid my analysis, I use individual concepts of translation science, such as realia, because most of the texts in my material turned out to be translations into Finnish. However, the thesis does not belong to the field of translation studies. I have collected the material from Yle’s website using the keywords duodji, saamenkäsityö (Sami handicraft) and gákti. In total, there are 190 occurrences, of which 91 have unique forms. For my analysis, I have classified the occurrences into one-part common nouns, one-part proper nouns, compound words, word combinations and “other”. I will not discuss the “other” group in my analysis because of its small size. I study the examples in the collection using syntactic analysis. I classify my examples using Nedergaard-Larsen’s (1993) division of extra-linguistic cultural translation problems to see which topics they are related to. Of all the occurrences in my collection, most (43 %) are compound words, a third or 33 % are one-part common nouns, 17 % are word combinations and four percent are one-part proper nouns. The “other” group comprises two percent of all occurrences. For the most part, the word stems of the one-part instances are in Northern Sami, and they have been adapted to the Finnish language, for example with the use of a Finnish suffix. The compound words are either bilingual or trilingual, and they comprise both common and proper nouns, whereas the word combinations comprise only proper nouns. Almost all the heads of the compound words are in the matrix language, which is in line with the findings of control studies. Most occurrences are nouns or compound nouns. Almost all occurrences can be classified as realia and they mostly represent expressions related to culture or society, such as art or ways of life. In sentences, the occurrences act as the subject, object or as various adverbials. The collection contains both passive and active sentences. All the context sentences belong to multipurpose sentence types and the collection contain transitive, intransitive and copula sentences. In this study, the embedded language did not affect the matrix language structure. In general, based on this research, it can be stated that Northern Sami material appears at least in Finnish-language texts on Sami handicrafts. The occurrences are concentrated in the lexemes duodji or ’Sami handiwork’ and gákti or ’Sami dress’. Code-switching in a text can have many purposes, such as preserving and highlighting culture. The types of text can influence the form of the instances. |
