| Popis: |
During this millennium, the survival of juvenile idiopathic arthritis (JIA) has greatly improved. However, chronic illness such as JIA appears to have an impact on the psychosocial development and mental health of children and adolescents. The aims of this thesis were to evaluate mortality, causes of death, mental and behavioural disorders and the use of psychotropic medications in patients with recent-onset juvenile idiopathic arthritis (JIA) patients compared to population controls. The research material of this case-control study was selected from national registers. The cases, JIA patients with the International Classification of Diseases (ICD-10) codes of M08.0–M08.9 or M09.0*L40.5, were collected from the national reimbursement register. For each case, the National Population Registry picked three controls matched for age, sex and residence. Mortality data were picked from Statistics Finland, psychiatric diagnoses (ICD-10 codes F10–98) from the Care Register of National Institute for Health and Welfare, and psychotropic medication was collected from the national prescription register. During the follow-up time, 4,180 JIA patients (62% females) received special reimbursement for JIA medications. Mean age at diagnosis was 8.3 years. The median follow-up time was 6.6 years (IQR 3.1–10.5). The patients were compared with 12,511 controls. The relative risk of death in the JIA group was not elevated compared to controls. However, the risk of psychiatric morbidity was higher among the JIA patients than the controls, especially in females. In addition, compared to controls, females with JIA purchased more antidepressants than males with JIA. In conclusion, this study provides novel information on the prognosis of JIA. Mortality in patients with JIA is the same as in controls, but psychiatric morbidity is increased among children, adolescents and young adults compared to controls. Tiivistelmä Lastenreuman eloonjäämisennuste on parantunut tämän vuosituhannen aikana. Kroonisella sairaudella kuten lastenreumalla on kuitenkin vaikutusta eri-ikäisten lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen ja mielenterveyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa lastenreumapotilaiden kuolleisuutta, kuolinsyitä, mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöitä sekä psyykenlääkkeiden käyttöä verrokkiväestöön verrattuna. Tutkimusmateriaali tähän tapaus-verrokkitutkimukseen kerättiin kansallisista rekistereistä. Tapaukset eli lastenreumapotilaat (diagnoosikoodeilla M08.0–M08.9 tai M09.0*L40.5) kerättiin Kansaneläkelaitoksen (Kela) erityiskorvattavuusrekisteristä. Jokaista tapausta kohti Väestörekisterikeskus poimi kolme väestöverrokkia, jotka oli kaltaistettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen. Kuolleisuusdata saatiin Tilastokeskuksesta. Kaikki seuranta-aikana ilmaantuneet psykiatriset diagnoosit (ICD-10-koodit F10–98) kerättiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä (Hilmo) ja psyykenlääkkeiden ostokerrat Kelan lääkeostorekisteristä. Seuranta-aikana 4180 lastenreumapotilasta (62% naisia) sai erityiskorvattavuuden reumalääkityksestä. Keski-ikä diagnoosihetkellä oli 8,3 vuotta. Keskimääräinen seuranta-aika oli 6,6 vuotta (IQR 3,1–10,5). Potilaita verrattiin 12 511 verrokkiin. Kuoleman riskissä ei ollut eroa verrokkeihin, mutta lastenreumapotilailla, erityisesti naispotilailla, oli verrokkeja suurempi riski sairastua psykiatriseen sairauteen. Verrokkeihin verrattuna naispotilaat ostivat lisäksi enemmän masennuslääkkeitä kuin miespotilaat. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa lastenreumapotilaiden ennusteesta. Kuolleisuus ei ole lisääntynyt lastenreumapotilailla verrattuna verrokkiväestöön, mutta lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla lastenreumapotilailla on enemmän psykiatrista sairastavuutta. |
