| Popis: |
Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma toimii kasvatustieteiden maisteriohjelman opinnäytetyönä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miten peruskoulujen rehtorit ja johtavat opettajat käsittävät oppilaidensa välisen kilpailun ja millaisia tulevaisuuden näkymiä kilpailu heidän mielestään oppilaalle asettaa. Tutkimus on toteutettu yleisenä laadullisena tutkimuksena hyödyntäen temaattista aineistonanalyysitapaa. Tutkielma on näkökulmaltaan yhteiskunnallinen. Tutkimuskysymyksinä toimivat: Millaisia käsityksiä ja ajatuksia peruskoulujen rehtoreilla ja johtavilla opettajilla on oppilaiden välisestä kilpailusta? ja Millaisia tulevaisuuden näkymiä oppilaiden välinen kilpailu luo yksittäisen oppilaan kannalta peruskoulujen rehtorien ja johtavien opettajien käsityksen mukaan? Tutkimuksen viitekehys rakentuu aiempaan tutkimukseen ja käytettyyn lähdekirjallisuuteen nojaten, ja etenee aluksi laajemmasta yhteiskunnallisesta katsontatavasta kohti oppilaan arkea suomalaisessa peruskoulussa, ja siellä tapahtuvaan oppilaiden väliseen kilpailuun. Ensiksi esittelen suomalaisen yhteiskuntarakenteen sosiaaliliberaalisen näkökulman murroksesta kohti uusliberaalista kilpailumyönteisempää yhteiskuntanäkemystä. Teoriapohja käsittää myös yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon perusteet osana suomalaista peruskoulutusta, kilpailun määrittelemisen sekä millaisena oppilaiden välinen kilpailu peruskouluissa näyttäytyy. Esittelen tutkimuksen metodologiaa sekä esittelen ja perustelen, tutkimuksen aineistonkeruun kyselytutkimuksena ja temaattisen analyysin valinnat. Tutkimustulokset osoittivat, että peruskoulujen rehtorit käsittivät oppilaiden välisen kilpailun edelleen usein kehollisessa kontekstissa tapahtuvaksi vertailuksi, mutta myös laajemmin muihin koulun arkitoimintaan liittyviin käytäntöihin. Tulokset paljastivat ristiriitaisuuksia rehtorien erilaisista käsityksistä kilpailua kohtaan erityisesti yhdenvertaisuuden sekä oppilaan kannustavuuden näkökulmasta. Toisaalta kilpailu käsitettiin oppilasta motivoivana ja tulevaisuuteen valmiuksia antavana, kun taas huolia ja uhkia eriarvoisuuden kasvulle sekä henkiselle hyvinvoinnille nostettiin esille. Tulokset olivat osittain erisuuntaisia suhteessa aiempaan tutkimukseen. Tutkimustuloksia käsittelen tutkielman tulos- ja johtopäätökset luvuissa. Tutkielman loppupuolella arvioin tutkielman luotettavuutta sekä eettisiä kysymyksiä, ja pohdin mahdollisia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Tutkimusta voidaan pitää tutkimusjoukon koon ja homogeenisyyden puolesta luotettavana tiedostaen, että laajemmalla tutkimusjoukolla on mahdollisuus sitä entisestään kasvattaa. Tutkielmassa käytetyssä lähdekirjallisuudessa on huomioitu kotimaiset, kansainväliset ja vertaisarvioidut teokset. |
