| Popis: |
Tiivistelmä. Tutkimuksen aiheena oli tarkastella yleisten kirjastojen kirjastonjohtajien käyttämiä tiedonlähteitä kirjaston johtamiseen liittyvässä tiedonhankinnassa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ovat perustelut tiedonlähteiden käytölle, miksi tiettyihin tiedonlähteisiin luotetaan ja onko luottamuksen asteissa tai pysyvyydessä eroja. Lisäksi selvitettiin millaisia kognitiivisia auktoriteetteja yleisten kirjastojen johtajilla on ammatillisen tiedonhankinnan kontekstissa. Tutkimus asettuu informaatiotutkimuksessa tiedonhankinnan osa-alueelle, ja tällä tutkimuksella pyrittiin lisäämään ymmärrystä kirjastoalan ammattiryhmän tiedonhankintakäyttäytymisestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastatteluilla, jotka toteutettiin Zoom-ohjelmalla. Tutkimusaineisto koostui kuuden yleisen kirjaston johtajan haastattelusta kevättalvella 2022, ja sitä analysoitiin sekä teoriaohjaavalla että aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin Byströmin ja Järvelinin (1995) tehtäväperustaisen tiedonhankinnan mallia. Kognitiivista auktoriteettia tutkittiin Wilsonin (1983) teorian pohjalta. Tulokset osoittivat, että kirjastonjohtajien käyttämiä tiedonlähteitä ovat erilaiset henkilölähteet, kuten oman organisaation työtoverit sekä muiden kirjastojen johtajat. Näiden lisäksi merkittäviä tiedonlähteitä ovat viranomaiset, joista etenkin Aluehallintovirastojen kirjastoalasta vastaavat henkilöt ovat tärkeitä ja luotettuja tiedonlähteitä. Seuraavaksi käytetyimpien lähteiden ryhmässä ovat alueellista kehittämistehtävää hoitavat henkilöt, järjestöt ja yhteisöt, koulutustilaisuudet, oman kunnan henkilökunta, raportit, selvitykset ja tilastot sekä erilaiset tietovarannot ja verkkotiedonlähteet. Kirjallisuutta tai tieteellisiä julkaisuja käytetään haastattelujen perusteella harvemmin tiedonlähteinä. Tutkimusaineistosta ilmenee, että tiedontarpeeseen liittyvään tehtävään lähestymisessä on yksilökohtaisia eroja: tiedontarpeessa turvauduttaan omaan aiempaan kokemukseen, osaamiseen ja verkkolähteisiin, tai käännytään asiantuntijoiden tai kollegoiden puoleen hakemaan tietoa tai keskustelemaan tiedonhankinnan etenemistavasta. Hankitun tiedon laatu tunnistetaan, ja faktoihin perustuva tieto erotetaan mielipiteisiin perustuvasta tiedosta. Tiedonlähteitä pidetään aineiston mukaan lähtökohtaisesti luotettavina. Kirjastoalan kollegoita pidetään asiantuntevina ja halukkaina auttamaan, ja yleisesti alalla tiedonvaihdon koetaan olevan avointa ja vastavuoroista. Haastatteluissa nousi esille kollegiaalisen tuen merkitys sekä ammatillisessa tehtäväperustaisessa tiedonhankinnassa että johtajan tehtävässä toimimisessa. Tutkimusaineistosta ilmenee, että haastateltavat ottivat yhteyttä myös aiemmin tuntemattomiinsa henkilöihin, joilta saamiaan tietoja he pitivät merkittävinä ja tärkeinä kulloinkin kyseessä olevan ongelman ratkaisemiseksi. Tunnettujen kollegoiden voidaan katsoa edustavan kirjastonjohtajien kognitiivisia auktoriteetteja, mutta vastaava asema voidaan nähdä olevan myös muilla, tuntemattomilla kollegoilla. Kognitiivisen auktoriteetin nähdään olevan kontekstisidonnaista ja auktoriteetin laajuuden vaihtelevan tapauskohtaisesti. |
