| Popis: |
This doctoral thesis is the first extensive research on the information practices of Finnish transgender people. This research focuses on embodied information, which is defined as information derived from the sensory and sentient experiences of people in practice. The findings contribute to the developing knowledge on transgender individuals’ experiences of the ways that senses, affects, body-related self-observations and observations of other people’s bodies are a part of information practices. The conceptual framework of the research builds upon a theorisation of information behaviour and practices, transitions and queer theory and transgender studies in an interdisciplinary fashion. Methodologically, interpretive phenomenology informs the research. The thesis is founded on four peer-reviewed articles (Studies I, II, III and IV), and a compilation report combining their results with a focus on transgender individuals’ embodied experiences. The empirical material was collected through 12 interviews in 2013 (Study I) and 25 interviews in 2016 (Studies II, III and IV) with Finnish people who identified as transgender. The data were analysed using qualitative content analysis and queer phenomenology. The findings of this research illustrate how personal and interpersonal factors shape information practices of transgender individuals, including information encountering, seeking, creation, sharing, use, avoiding and hiding. The findings foreground the interconnectedness of bodily experiences, affects and stigma within the experiences of transgender individuals, indicating how these elements can shape their information practices during gender transitions. This thesis increases the understanding of affects as social phenomena that shape the embodied information practices of marginalised populations. The research suggests that the concept of early-stage information needs can be used to understand how embodied knowledge and friction between the lived experience and the social world can lead to information seeking. Moreover, the results provide novel insight into how bodily discomfort can act as a trigger for a transition. The outcomes of the research provide new knowledge to support and inform information and healthcare providers and organisations working with transgender people by describing the variety of information needs and information barriers that transgender people encounter. Tiivistelmä Tämä väitöstutkimus on ensimmäinen kattava tutkimus suomalaisten transsukupuolisten tietokäytännöistä. Tutkimus keskittyy keholliseen tietoon, jolla tarkoitetaan informaatiota, joka välittyy aistien ja aistillisten kokemusten avulla ihmisten käytännöissä. Tutkimuksessa tarkastellaan aistien, affektien, kehollisen itsetarkkailun ja muiden kehojen tarkkailun merkitystä osana transsukupuolisten tietokäytäntöjä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää monitieteisesti tietokäyttäytymisen ja tietokäytäntöjen tutkimusta, muutosteoriaa, queer-teoriaa ja transtutkimusta. Tutkimuksen metodologia nojaa tulkitsevaan fenomenologiaan. Väitöskirja koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista (tutkimukset I, II, III ja IV) ja yhteenveto-osasta, joka kokoaa artikkelien tulokset keskittyen transsukupuolisten kehollisiin kokemuksiin. Aineisto muodostettiin kahdestatoista suomalaisen transsukupuolisen haastattelusta vuodelta 2013 (tutkimus I) sekä kahdestakymmenestäviidestä suomalaisen transsukupuolisen haastattelusta vuodelta 2016 (tutkimukset II, III ja IV). Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia ja queer-fenomenologiaa hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset kuvaavat kuinka yksilölliset sekä ihmisten väliset tekijät muovaavat transsukupuolisten tietokäytäntöjä, sisältäen tiedon kohtaamista, hakemista, luomista, jakamista, käyttöä, välttelyä ja piilottamista. Tulokset korostavat kehollisen tiedon, affektien ja stigman yhteen kietoutumista transsukupuolisten kokemuksissa ja osoittavat, kuinka nämä elementit muokkaavat transsukupuolisten sukupuolenkorjaukseen kytkeytyviä tietokäytäntöjä. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä affekteista sosiaalisena ilmiönä, joka muovaa marginalisoitujen ryhmien kehollisia tietokäytäntöjä. Tutkimus ehdottaa, että varhaisen tason tiedontarpeiden käsitettä voidaan käyttää jäsentämään sitä, kuinka keholliset kokemukset ja kitka elettyjen kokemusten ja sosiaalisen maailman välillä voivat johtaa tiedonhankintaan. Tulokset myös kuvaavat kehollisen epämukavuuden merkitystä muutoksen laukaisijana. Tulokset hyödyttävät transsukupuolisten kanssa työskenteleviä tiedon välittäjiä, terveydenhuoltoa ja organisaatioita kuvatessaan transsukupuolisten tiedontarpeiden ja tiedonhankinnan esteiden moninaisuutta. |
