| Popis: |
t. Utgångspunkten i denna avhandling är den aktuella lärarbristen i de svenska skolorna som orsakar ett växande intresse för att rekrytera lärare från Finland, där det jämförelsevis finns överskott av vissa lärare. Huvudsyftet med studien är att betrakta några finska lärares övergång till och möte med den svenska skolan. Delsyften är att beskriva orsakerna till de finska lärarnas emigration, vägen till anställning på den svenska arbetsmarknaden, verkligheten de möter i svensk skola med tanke på skillnader i skolkulturen samt betydelsen av att bedriva undervisning på ett andraspråk. Studien genomfördes med ett kvalitativt angreppssätt, och materialet utgörs av personliga intervjuer av fem finska lärare. De transkriberade intervjuerna analyserades genom en kvalitativ innehållsanalys med hjälp av att applicera Lees Push-Pull-teori (1966), tidigare forskning kring utländska lärare och teorier från andraspråksforskning. Resultaten visar att det är en kombination av flera bortstötande och attraherande faktorer som ligger bakom de finska lärarnas emigration. Familjeskäl och livssituation är ofta närvarande i emigrationsbeslutet. Även lärarbristen, geografiskt läge, personlighet och andra omständigheter är betydande. Kännedom om den svenska kulturen och det svenska språket orsakar en upplevd lätthet att välja Sverige som destination. Lärarna anser att det är relativt lätt att bli rekryterad i svensk skola. Många lyfter fram de svenska skolornas svårigheter att rekrytera behöriga lärare, vilket skapar möjligheter för finska lärare, vars utbildning och bra rykte ses som ett trumfkort vid rekrytering. Då kulturen och kunskapssynen i Finland och Sverige liknar varandra har de finska lärarna ett annorlunda utgångsläge att utöva sitt yrke i Sverige än de utländska lärare som kommer från länder utanför EU. Trots detta uppmärksammades flera skillnader i mötet med den svenska skolan. Lärarna upplever att den nära elev-lärarrelationen försvårar lärares auktoritetställning i Sverige. Implementeringar uppifrån skapar oklarhet och osäkerhet i förhållningssätt, vilket orsakar skillnader mellan skolor i Sverige. Mångkulturalism präglar den svenska skolan vilket också nämns som en stor skillnad. Positiva drag som lärarna uppmärksammar är elevers öppenhet och undervisningens betoning i muntlighet istället för faktabetonad undervisning. Den språkliga aspekten i mötet med den svenska skolan var utmanande speciellt i början. De första veckorna präglades av en upplevd tyngdhet att ständigt använda ett andraspråk. Mängden förberedelser inför lektioner och ämnesspecifikt ordförråd orsakade extra arbete. Lärarna betonar elevers, kollegors och föräldrars positivt bemötande. Dock har några lärare även märkt vissa trovärdighets-, makt- och kontrollrelaterade utmaningar. Dock orsakas vissa upplevda svårigheter möjligtvis av högre självkritik. Slutligen anser lärarna att ens styrkor bör lyftas fram då dessa kompenserar för eventuella bristfälligheter. Finska lärares utbildning och kännedom om den finska kulturen och finska språket är viktiga resurser för många lärare. Egen roll som utländsk lärare och andraspråkstalare skapar möjligheter till identifiering med utländska elever och den kan utnyttjas för att bidra till utländska elevers identitetsskapande.Tiivistelmä. Lähtökohtana tässä tutkielmassa on tämänhetkinen ruotsalaisten koulujen opettajapula, joka aiheuttaa lisääntyvää kiinnostusta opettajien rekrytointiin Suomesta, jossa vallitsee tiettyjen opettajien ylitarjonta. Päätavoitteena tutkimuksessa on tarkastella suomalaisten opettajien siirtymistä ja kohtaamista ruotsalaisen koulun kanssa. Osatavoitteina on kuvailla opettajien syitä maastamuuttoon, työllistymistä Ruotsin työmarkkinoilla, kohdattua todellisuutta ruotsalaisessa koulussa ajatellen koulukulttuurin eroavaisuuksia sekä vieraan kielen merkitystä opetustyön harjoittamisessa. Tutkimuksessa on kvalitatiivinen ote, ja materiaali muodostuu viiden suomalaisen opettajan henkilökohtaisista haastatteluista. Metodina oli kvalitatiivinen sisällönanalyysi, jossa litteroidut haastattelut analysoitiin soveltamalla Leen Push-Pull-teoriaa (1966), aikaisempaa tutkimusta ulkomaisista opettajista sekä vieraan kielen oppimisen tutkimusta. Tulokset osoittavat, että opettajien maastamuuton taustalla vaikuttavat useat poistyöntävät sekä vetävät tekijät. Perhesyyt ja elämäntilanne ovat usein läsnä muuttopäätöksessä. Myös opettajapula, maantieteellinen sijainti, persoonallisuus ja muut olosuhteet ovat merkittäviä. Tietämys Ruotsin kulttuurista ja kielestä aiheuttavat koetun helppouden valita juuri Ruotsi kohteeksi. Opettajat kokevat, että ruotsalaiseen kouluun on suhteellisen helppo rekrytoitua. Monet nostavat esille ruotsalaisten koulujen vaikeudet rekrytoida päteviä opettajia, mikä luo mahdollisuuksia suomalaisille opettajille, joiden koulutus ja maine nähdään valttikortteina työllistymisessä. Johtuen kulttuurin ja oppimiskäsitysten samankaltaisuuksista Suomessa ja Ruotsissa, on suomalaisilla opettajilla erilainen lähtökohta harjoittaa ammattiaan Ruotsissa verrattuna ulkomaisiin opettajiin EU:n ulkopuolelta. Kuitenkin opettajat huomioivat useita eroja kohdatessaan ruotsalaisen koulun. Opettajat kokevat läheisen oppilas-opettajasuhteen hankaloittavan opettajan auktoriteettiasemaa Ruotsissa. Ylhäältäpäin tulevat muutokset aiheuttavat epäselvyyttä ja epävarmuutta työtavoissa, mikä myös aiheuttaa koulujen välisiä eroja Ruotsissa. Monikulttuurisuus leimaa ruotsalaista koulua, mikä mainitaan isona erona suomalaiseen kouluun. Positiivisia piirteitä ovat oppilaiden avoimuus ja painotukset suullisuudessa verrattuna faktapainotteiseen opetukseen. Kielellinen aspekti ruotsalaisen koulun kohtaamisessa oli haastava etenkin alussa. Ensimmäisiä viikkoja leimasi raskaaksi koettu vieraan kielen jatkuva käyttäminen. Tuntien valmisteluun tarvittava aika ja ainespesifinen sanasto aiheuttivat lisätyötä. Opettajat painottavat oppilaiden, kollegoiden ja vanhempien positiivista vastaanottoa. Kuitenkin osa oli havainnut myös joitakin uskottavuuteen, valtaan ja kontrolliin liittyviä haasteita. Osa koetuista vaikeuksista aiheutui mahdollisesti korkeammasta itsekritiikistä. Lopulta opettajat ilmaisevat, kuinka tärkeää omien vahvuuksien esilletuonti on, sillä se osaltaan kompensoi kielellisiä puutteita. Suomalaisten opettajien koulutus ja tietämys Suomen kulttuurista ja kielestä olivat tärkeitä resursseja monelle opettajalle. Oma rooli ulkomaisena opettajana ja vieraan kielen puhujana loi mahdollisuuksia samaistumiseen ulkomaisten oppilaiden kanssa, ja sitä pystyi hyödyntämään ulkomaisten oppilaiden identiteetin edistämisessä. |
