| Popis: |
Until now, one of the main functions of urban planning has been to guide urban growth. However, the ideal of continuous growth and the associated paradigm of growth-dependent urban planning is increasingly being questioned. At the same time, it is unclear how to approach urban planning in the context of low growth. The aim of this thesis is to examine how urban planning can be approached in low-growth contexts. This compilation thesis is based on four peer reviewed scientific articles, one of which is a literature review. In the three other articles, the case study research strategy is deployed to examine urban planning conducted by two Finnish cities, Turku and Oulu. The theoretical framework builds upon the concept of a planning approach that is further defined through the concept of configuration, that originates from organization sciences. The configuration concept suggests that organizations may configure their strategies and structures to suit the characteristics of the context and change them in response to contextual change. When applied to urban planning, this implies that the planning objectives, the relationships between actors, and planning context influence each other. The findings are presented through two Research Tasks. Research Task 1 examines planning approaches as static ideal types. It identifies hierarchical, individualistic, and egalitarian planning approaches, and explores how they manifest in low-growth contexts. Research task 2 examines the relationship between planning approaches and change. It proposes that the uncertainty of urban development related to low-growth contexts could be acknowledged by viewing planning and its context as co-evolutionary. In this case, the goal of planning might not be to achieve a predetermined goal, but to initiate urban change and respond to it. This thesis contributes to the theoretical discussion on planning approaches and their context-dependency. The findings also contribute to planning practice by discussing urban planning approaches that could be deployed to complement growth-dependent planning. Tiivistelmä Kaupunkisuunnittelun yhtenä tehtävänä on ollut ohjata kaupunkien kasvua. Jatkuvan kasvun ihannetta ja siihen liittyvää kasvuriippuvaisen kaupunkisuunnittelun paradigmaa on kuitenkin alettu kyseenalaistaa. Samalla on epäselvää, minkälaista kaupunkisuunnittelu matalan kasvun kontekstissa voi olla. Väitöstutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten kaupunkisuunnittelua voidaan lähestyä matalan kasvun kontekstissa. Väitöstutkimus on kokoomaväitöskirja, joka koostuu neljästä osatutkimuksesta. Yksi osatutkimuksista on kirjallisuuskatsaus. Kolmessa muussa osatutkimuksessa tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, joka tarkastelee olemassa olevan rakennetun ympäristön kehittämistä kahdessa suomalaisessa kaupungissa, Turussa ja Oulussa. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena käsitteenä on suunnittelun lähestymistapa, joka määritellään organisaatiotieteistä lähtöisin olevan konfiguraation käsitteen avulla. Konfiguraation käsite ehdottaa, että organisaatiot muokkaavat strategiansa ja rakenteensa kontekstiin sopivaksi, ja muuttavat sitä kontekstin muuttuessa säilyttääkseen toimintakykynsä. Kaupunkisuunnitteluun sovellettuna tämä voi tarkoittaa, että kaupunkisuunnittelun tavoitteet, toimijoiden väliset suhteet, ja suunnittelun konteksti yhdessä vaikuttavat suunnittelun lähestymistapaan. Tutkimuksen tulokset esitetään kahtena tutkimustehtävänä. Ensimmäisessä tutkimustehtävässä tarkastellaan suunnittelun lähestymistapoja staattisina ideaalityyppeinä. Tutkimustehtävässä tunnistetaan hierarkkinen, individualistinen, ja egalitaristinen suunnittelun lähestymistapa, ja tarkastellaan niiden ilmenemistä matalan kasvun kontekstissa. Toisessa tutkimustehtävässä tarkastellaan suunnittelun lähestymistapojen suhdetta muutokseen. Tutkimustehtävä ehdottaa, että matalan kasvun kontekstiin liittyvä kaupunkikehityksen epävarmuus voitaisiin huomioida lähestymällä kaupunkisuunnittelun ja kontekstin suhdetta koevolutionaarisena. Tällöin suunnittelussa ei välttämättä pyritä saavuttamaan ennalta määritettyä tavoitetta, vaan synnyttämään muutos ja vastaamaan siihen useampaa kuin yhtä suunnittelun lähestymistapaa soveltamalla. Tulokset osallistuvat suunnitteluteoreettiseen keskusteluun suunnittelun lähestymistavoista ja niiden kontekstisidonnaisuudesta. Käytännön suunnittelijoille tutkimus tarjoaa tietoa kasvuriippuvaisen suunnittelun vaihtoehdoista. |
