| Popis: |
Raportissa esitellään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten piirteitä ja rangaistuskäytäntöä vuosilta 2017–2018. Tutkimuksen aineistona ovat kaikki kyseisinä vuosina käräjä- ja hovioikeuksissa annetut lainvoimaiset tuomiot, joiden päärikoksena oli lapseen kohdistunut seksuaalirikos. Rangaistuskäytäntöä verrataan vuonna 2011 tehtyjä lainmuutoksia edeltävään käytäntöön. Keskeisin 2011 tehty muutos oli sukupuoliyhteyden siirtäminen perusmuotoisen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmästä törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöön. * Lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa tekijänä oli lähes aina mies (99 % tapauksista) ja uhrina tyttö (92 % tapauksista). Lähes puolet teoista tapahtuivat yksittäisellä tekokerralla, yli vuoden kestäneiden tekojen osuus oli 15 prosenttia. * Tekijöistä lähes puolet (47 %) olivat iältään 15–24-vuotiaita ja suurin osa uhreista (63 %) olivat 13–15-vuotiaita. * Verkossa tapahtuneet rikokset muodostivat kuudesosan koko aineistosta ja reilun neljänneksen perusmuotoisista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä. Tekijä oli tutustunut uhriin netissä viidesosassa teoista. * Vuoden 2011 lainmuutoksen jälkeen törkeinä tuomittujen tekojen määrä moninkertaistui ja vastaavasti perusmuotoisten tekojen määrä väheni. * Teonpiirteissä tapahtuneista muutoksista keskeisimmät olivat sukupuoliyhteyden sisältäneiden tekojen vähentyminen perusmuotoisissa teoissa ja lisääntyminen törkeissä teoissa. Törkeinä alettiin tuomita esimerkiksi seurustelukumppanin suorittamia, lyhytkestoisia sekä aiempaa vanhempiin uhreihin kohdistuneita hyväksikäyttöjä, joita aiemmassa oikeuskäytännössä tuomittiin lähinnä perusmuotoisina. * Lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittujen ikäjakauma muuttui suuresti vuoden 2012 jälkeen, jolloin alle 30-vuotiaiden tuomittujen osuus nousi 20–30 prosentista 50–60 prosenttiin vuosittain tuomituista tekijöistä. Alle 21-vuotiaiden tekijöiden osuus kasvoi vuosien 2005 ja 2018 välillä 13 prosentista 31 prosenttiin. * Muutokset tunnusmerkistöissä heijastuivat myös rangaistuskäytäntöön. Kun törkeinä tuomittujen tekojen määrä kasvoi ja niiden piirteet monipuolistuivat, myös rangaistuskäytäntö monipuolistui. Ehdottomana tuomittujen vankeusrangaistusten osuus törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksista putosi 80 prosentista 40 prosenttiin. Kolmasosa törkeinä tuomittujen rikosten tekijöistä tuomittiin ehdollisen vankeuden ja yhdyskuntapalvelun yhdistelmärangaistukseen. * Perusmuotoisista ja törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä tuomitut ehdolliset vankeusrangaistukset pitenivät vuoden 2011 jälkeen keskimäärin kolme kuukautta ja ehdottomat kuusi kuukautta. |
