| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Law, Doctoral Programme in Law, Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Oikeustieteen tohtoriohjelma, Helsingfors universitet, juridiska fakulteten, Doktorandprogrammet i juridik, Van Setten, Lodewijk, Raitio, Juha, Dalhuisen, Jan |
| Popis: |
The emergence and rapid evolution of the over-the-counter (OTC) derivatives market in the early 1980s revolutionized the whole landscape of finance. OTC derivatives are financial products that are transnational in their nature. These products do not follow any jurisdictional lines nor theoretical boundaries focusing on state-made law. They transcend them. The central argument of this research is that legal scholarship requires a legal theoretical approach capable of recognizing private normativity and that accepts that it is not only nation states and organizations that derive their powers from states that can produce law. Transnational method allows the observer to acknowledge the transnational elements of finance and then set them into a legal theoretical structure. This research retells the evolution of the OTC derivatives market through the application of transnational method. Instead of building a narrative emphasizing the de- and reregulation policies and politics, the research focuses on early beginnings of the largest capital market in the world, the so-called eurobond market of the 1960s. Through legal innovation, this market developed its own transnational rules. In the 1980s, this market became integrated with the rapidly growing market for swaps, a type of OTC derivative. Seeing the demand for contractual standardization,a handful of financial institutions became organized through a trade organization today known as the International Swaps and Derivatives Association, Inc. (ISDA). The main product of ISDA, the ISDA Master Agreement architecture, had become by far the most used standard agreement in the OTC derivatives market already before the 1990s. Post financial crisis of 2008, this transnational contract still holds a central position in a very different regulatory environment than that of the 1980s. Transnational method identifies the supply and demand for financial and legal innovation, and the facilitative role that nation states and international organizations can play in enhancing private normativity and the transnationalisation of law. The results that transnational method tells are first and foremost descriptive. The application of transnational method requires a functional, rather than formal, understanding of ‘law’ because this allows private normativity to be recognized and its ontology properly understood. Oikeustieteellisessä tutkimuksessa keskitytään perinteisesti valtiolähtöiseen oikeuteen. Oikeusteoreettisena perusolettamuksena on tällöin se, että laki ja oikeus ovat valtioiden yksinomaista aluetta, jolle muut valtion oikeudenkäyttöalueella noudatetut muut, ei-oikeudelliset normit ovat alisteisia. Tästä perusolettamuksesta poiketen transnationaalinen oikeustutkimus painottaa oikeuden monimuotoisuutta: vaikka valtiolla onkin yksinomainen lainsäädäntövalta, sen oikeudenkäyttöalueella voi toimia myös valtiolähtöiseen oikeuteen tavalla tai toisella rinnastuvia yksityisiä normijärjestyksiä. Tämänkaltaisia yksityisiä normijärjestyksiä voidaan tietyin edellytyksin kutsua transnationaaliseksi oikeudeksi. Transnationaalisen oikeustutkimuksen perusolettamus on, että samalla valtiollisella oikeudenkäyttöalueella voi olla olemassa useita rinnakkaisia normijärjestyksiä, joista valtiollinen oikeus on toki keskeisin ja painavin mutta lopulta kuitenkin vain yksi oikeuden lähde yksityisten normijärjestysten rinnalla. Tutkimus käsittelee finanssimarkkinoiden transnationaalista oikeutta. Tutkimuskohteina ovat erityisesti 1960-luvun joukkovelkakirjamarkkinoiden ja 1980-luvun over-the-counter (OTC) -johdannaismarkkinoiden transnationaalinen oikeus. Tutkimusväite on, että näiden kahden toisiinsa nivoutuneen markkinan transnationaalinen oikeus syntyi itsenäisesti ja spontaanisti markkinatoiminnan sivutuotteena ilman valtiolähtöistä suunnittelua. Erityisesti vielä 1960- ja 1970-luvuilla valtiot pyrkivät tietoisesti estämään pääomien vapaata liikkuvuutta, ja näistä pyrkimyksistä huolimatta kansainväliset joukkovelkakirjamarkkinat kasvoivat samaan aikaan hyvin nopeasti. Markkinaliberalisaatioon tähtäävät valtiojohtoiset tavoitteet syntyivät vasta sen jälkeen, kun markkinatoimijat olivat jo käytännössä vapauttaneet itse itsensä monista pääomien vapaan liikkuvuuden esteistä. Tämä spontaani kehitys kiihtyi, kun OTC-johdannaistuotteiden käyttö yleistyi maailmanlaajuisesti nopeassa tahdissa 1980-luvulla. Sittemmin valtiot ovat sekä itsenäisesti että kansainvälisellä yhteistyöllä pyrkineet sääntelemään finanssimarkkinoita. Haasteeksi jää, että transnationaalisella markkinalla paikalliseksi jäävä finanssisääntely voi tuottaa odottamattomia ja ei-toivottuja sivuvaikutuksia. |
