| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Äitiys ja päihdeongelma on sekä yleisellä että yksilötasolla ongelmallinen yhdistelmä. Kaikki päihteet ovat haitallisia raskausaikana, mutta alkoholi on tulevan lapsen kannalta vaarallisin. Pahimmillaan sikiöaikainen päihdealtistus aiheuttaa lapselle vaikean kehitysvaurion (FAS). Lapsen syntymän jälkeen äidin päihteiden käyttö haittaa lapsen hoitoa, äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen onnistumista ja turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä. Pieni osa päihdeongelmaisista äideistä tarvitsee erityistä tukea. Oulunkylän ensikoti on päihdeongelmaisille äideille ja perheille tarkoitettu pieni hoitoyhteisö. Hoidon tavoitteena on ehkäistä raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttamia vaurioita ja tukea päihteettömän vauvaperhe-elämän aloittamista. Hoitomenetelminä ovat yhteisöhoito, lähiohjaajamuotoinen yksilöhoito, päihdekuntoutus sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Ensikodin hoito on osa lastensuojelun päihdeperheille tarjoamaa kuntouttavaa laitoshoitoa. Jokaisen äidin sosiaalityöntekijä on mukana hoitoprosessissa. Tässä tutkimuksessa on tutkittu Oulunkylän ensikodin hoitoa arvioimalla vuosina 2000 – 2002 hoidossa olleiden äitien hoitoja. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen: miten päihteetön äitiys näyttää toteutuvan Oulunkylän ensikodin hoidon aikana ja puoli vuotta sen jälkeen? Tarkastelun kohteena ovat äidit, heidän hoitojaksonsa, äitiys ja päihteettömyys hoidon aikana, sekä ensikodin hoitomenetelmät. Arvioinnin kohteena ovat sekä hoitotulokset että hoitoprosessi. Aineisto koostuu ensikodin asiakirjatiedoista, avainryhmien kyselystä sekä hoidon jälkeisistä haastatteluista. Tutkimus on arviointitutkimus, joka on toteutettu monitahoarviointina. Mahdollisimman monipuolisen kuvan saamiseksi on lisäksi käytetty aineisto- ja menetelmätriangulaatiota. Vertaamalla eri aikaan ja eri tavalla hankittua tietoa on lisätty tutkimuksen luotettavuutta, sillä tulokset ovat vahvistaneet toisiaan. Avainryhmien arvioinneissa oli eroja, mutta ne eivät olleet missään kohdin erityisen suuria. Tutkimusjakson 22 hoitojaksosta vajaa neljännes keskeytettiin äidin toistuvan päihteiden käytön takia. Muut hoitojaksot toteutuivat suunnitellusti. Arviointien perusteella päihteetön äitiys näytti onnistuvan ensikodin hoitojaksolla hyvin lukuun ottamatta keskeytykseen päättyneitä hoitoja. Äidit hallitsivat hoidon aikana päihteiden käyttönsä melko hyvin, sillä puolet hoitojaksoista sujui täysin ilman päihderetkahduksia. Äitien taustat, hoitoon tulo tilanne tai hoitojakson pituus ei ollut yhteydessä päihteettömän äitiyden onnistumiseen. Äidin hoitoon tulo raskausaikana oli kuitenkin lasten kannalta merkityksellistä. Kaikki tahot arvioivat sekä yksilö- että yhteisöhoidon tukeneen päihteetöntä äitiyttä. Äidit pitivät kuitenkin kaikkein tärkeimpänä tuen lähteenä omaa läheisverkostoa, jos sellainen vain oli olemassa. Tulosten perusteella ensikodin hoidossa pitää kehittää yhteistyötä äitien läheisverkostojen kanssa, kiinnittää erityistä huomiota hyvän vuorovaikutussuhteen luomiseen äitien kanssa ja pyrkiä kasvattamaan motivaatiota hoitoon. |
