| Autor: |
Tuominen, Hanna Tuulia |
| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social and Moral Philosophy, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Käytännöllisen filosofian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för praktisk filosofi |
| Jazyk: |
finština |
| Rok vydání: |
2003 |
| Předmět: |
|
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Utilitarismi on konsekventalistinen etiikan teoria, jonka kantavana ajatuksena on inhimillisen hyvinvoinnin maksimointi. Utilitarismin keskeisimpänä edustajana on pidetty John Stuart Milliä (1806-1873). Utilitarismin suurimmat ongelmat liittyvät oikeudenmukaisuuteen. Sen ei ole katsottu huomioivan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, koska se on yksinomaan kiinnostunut hyödyn maksimoinnista. Keskeisin tutkimuskysymys onkin se, voiko olla olemassa utilitaristista oikeudenmukaisuusteoriaa. John Stuart Mill esittelee oikeudenmukaisuusteoriansa pääteoksensa Utilitarismin (1861) viidennessä luvussa. Monet utilitarismiin kohdistetut oikeudenmukaisuuskritiikit eivät näytä oikeutetuilta Millin teorian valossa. Millin näkemykset utilitarismin ja oikeudenmukaisuuden välisestä suhteesta eivät ole saaneet arvoistaan huomiota. Tutkimuksessa selvitetään Millin ajattelua ja osoitetaan hänen oikeudenmukaisuuteoriansa tärkeys utilitaristisessa perinteessä. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle erottelemalla utilitarismin eri muotoja. Toisessa luvussa esitellään utilitarismin ja oikeudenmukaisuuden välisiä ongelmia. Tämän jälkeen siirrytään Millin oikeudenmukaisuusteoriaan ja sen ongelmiin. Viidennessä ja kuudennessa luvussa Millin näkemyksiä verrataan kahden nykyfilosofin, Amartya Senin ja Philippa Footin, ajatteluun. Tutkielman keskeisiä lähteitä ovat Fred Bergerin Happiness, Justice and Freedom in Mill (1984), Roger Crispin Mill on Utilitarianism (1997) ja tietysti Millin omat teokset Utilitarianism (1861) ja On Liberty (1859). Tutkielmani mukaan utilitaristiselle oikeudenmukaisuusteorialle on olemassa huomattavasti suuremmat mahdollisuudet kuin aiemmin on väitetty. Mikäli pysyttelemme Millin perinteessä, useimmat utilitarismiin kohdistetut oikeudenmukaisuuskritiikit voidaan välttää. Lisäksi monet Senin ja Footin kritiikeistä ehdottavat uudistuksia, joista Millillä itsellään oli jo jonkinlainen käsitys. Kriitikoiden hyväksi voidaan kuitenkin sanoa, että Mill ei välttämättä ollut puhdas utilitaristi, vaan hänen ajattelussaan sekoittuvat monet eri traditiot. |
| Databáze: |
OpenAIRE |
| Externí odkaz: |
|
