| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessani tarkastelen islamin uskonnon ja politiikan yhteenkietoutumista yleisesti ja pohjoisafrikkalaisessa arabimaassa, Tunisiassa, erityisesti. Analysoin niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat islamin uskonnon politisoitumiseen ja poliittisten islamististen liikkeiden syntymiseen. Usein melko erilaisetkin ideologiset ryhmittymät näyttävät käyttävän samankaltaista argumentointia ja hakevan samoista uskonnollisista opinkappaleista legitimointia toiminnalleen puolustaessaan omia näkökantojaan. Ääri-islamilaiset ilmiöt eivät ole juuri saaneet jalansijaa Tunisiassa, joten analysoin tilanteeseen vaikuttaneita poliittisen elämän rakenteita, islamistisen en-Nahda-organisaation syntyä ja elämänkaarta ja liikkeen johtohahmon Rachid al-Ghannouchin ideologiaa. Tutkimuksessa tarkastelen islamin rakenteita, kuten uskonnon viittä peruspilaria ja niiden erityisiä tunisialaisia käytäntöjä ja ominaispiirteitä. Nämä näyttävät olevan melko löyhästi säänneltyjä islamilaisen maailman kontekstissa tarkasteltuna - sallivuus ja erilaisuuden hyväksyminen nousevat keskeisiksi tunisialaisiksi piirteiksi. Tutkin yksilön suhtautumista islamin politisoitumiseen ja poliittiseen uskonnolliseen toimintaan osallistumiseen Tunisiassa. Useimmat tunisialaiset mieltävät islamismin jakaantuvan kahteen erilliseen osaan, uskonnollis-moraaliseen ja poliittiseen, joka jako on niin merkittävä, että se tulee esiin myös käytettävässä kielessä. Tutkimuksessa keskeiselle sijalle nousevat sekä toiseuden että meidän ja muiden liittoutumisen problematiikka: liittolainen valikoituukin mielenkiintoisella tavalla Toinen-kategoriasta, jolla saattaa olla yllättäviäkin seurauksia. Analysoin läntisen ja islamilaisen maailman eroja, jolloin keskeiseksi erottavaksi tekijäksi nousee islamiin kuuluva yhteisöllisyys ja länsimainen individualismi. Tärkeäksi analyysin kannalta nousee myös umman, islamin uskonnollisen eliitin, ja uskonnon voiman ja myyttien rooli politiikassa ja politiikkaan kietoutuneissa uskonnollisissa konflikteissa. Tutkimukseni analyysimenetelmät ovat kvalitatiivisia ja tutkimus perustuu kirjalliseen lähdeaineistoon, Internet-lähteisiin, omiin muistoihini ja osallistuvaan havainnointiin Tunisiassa asumiseni ajalta sekä vapaamuotoisiin keskusteluihin ja haastatteluihin. Tärkeitä kirjallisuuslähteitä ovat olleet muun muassa Edmund Burken Islam and Social Movements, Clifford Geertzin Islam Observed, Aini Linjakummun Poliittinen Islam ja Marit Tjömslandin This, but Also the Other. |
