| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan perheväkivaltaa ja lähisuhdehäirintää osana ihmisen ongelmakäyttäytymistä. Näihin ongelmiin etsitään lähestymiskiellon ja sosiaalityön ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla väkivallan uhrien ja tekijöiden auttamismahdollisuuksia. Ihmisen väkivaltaista käyttäytymistä ja syitä siihen tarkastellaan keskeisimpien teorioiden ja väkivallan muotojen kautta. Myös perhemalli, jossa ei vuorovaikutuksessa tarvita väkivaltaa on tarkastelussa mukana. Vastavuoroisesti pääkohdin huomioidaan tavallisimpia lastensuojelun asiakasperheiden vanhempien kasvatusasenteita. Perheväkivallan ja lähisuhdehäirinnän yleisyyttä tarkastellaan Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla. Myös ulkopuolisten ihmisten tavallisimmat reagointitavat väkivaltaa kohdattaessa ovat mukana. Tutkimusmenetelminä on kyse laadullisesta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta, jossa empiirisen osan muodostaa seitsemän haastattelua kohdistuen työntekijöihin, jotka ovat tämän aiheen asiantuntijoita. He ovat sosiaalipalvelutoimiston johtava sosiaalityöntekijä, turvakodin johtaja, perheasiaintoimiston sosiaalityöntekijä, sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä, sosiaaliviraston lakimies, lähestymiskieltoasioihin perehtynyt poliisi ja lähestymiskieltoja määräävä käräjäoikeuden tuomari. Määrällisten menetelmien käyttö rajoittuu tilastotietoihin ja taulukoihin.Teoreettisena aineistona on kirjallisuus ja tieteelliset aikakausilehtiartikkelit. Sosiaalityössä on olemassa korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla väkivallan uhria ja tekijää voidaan auttaa. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu perheväkivallan uhrien ja tekijöiden auttamistoimenpiteitä. Näitä ovat asiakkaiden kanssa käytävät keskustelut, joissa koetetaan miettiä väkivaltatilanteiden syitä. Ohjaus turvakotiin, neuvonta avioerotilanteissa sekä yhteiselämän lopettamisessa ja lähestymiskiellon hakemisessa ovat merkittävimpiä auttamistapoja. Perheväkivaltatilanteet, jotka ovat johtaneet poliisin kotihälytystehtäviin ovat etenkin Helsingissä määrällisesti suuria. Poliisin ja sosiaalityöntekijän yhteistoiminnalla on perheväkivaltaa estävä ja vähentävä vaikutus. Tutkielmassa tarkastellaan pääkohdin tätä yhteistoimintakokeilua, joka on vakiintunut toimivaksi käytännöksi Helsingissä. Suomessa lähestymiskielto on säädetty vuoden 1999 alusta lukien mahdollisuudeksi suojata perheväkivallan uhreja tekijää vastaan. Lain tarkoituksena on osaltaan torjua henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvia rikoksia tai tällaisen rikoksen uhkaa tai muuta vakavaa häirintää. Lähestymiskielto on myös osa sosiaalityötä, sillä sosiaaliviranomaisilla on velvollisuus neuvoa asiakasta lähestymiskiellon sisällyksestä sekä oikeusvaikutuksista. He voivat myös hakea sitä asiakkaan puolesta käräjäoikeudessa, jos hän ei siihen itse kykene. Sosiaalityön ennaltaehkäisevin toimin voidaan myös vaikuttaa siihen, että perheen riitaisten osapuolten ei välttämättä tarvitse hakea lähestymiskieltoa, esimerkkinä perheasioiden sovittelu sosiaalitoimistossa ja perheasiaintoimistossa sekä turvakodissa. Sosiaalityöntekijä pyrkii kartoittamaan asiakkaan ongelmatilanteita ja tarvittaessa laatii asiakkaan kanssa jatkohoito- tai turvallisuussuunnitelman, joiden avulla asiakas voi tulevaisuudessa suojata itseään ja lapsiaan. Tutkielman lopulla arvioidaan perheväkivallan ja lähisuhdehäirinnän vaikutusta nykyajan ihmisen elämässä ja lähestymiskiellon toimivuutta käytännössä. Tulevaisuutta silmälläpitäen mukana on Oikeusministeriön työryhmän lähestymiskieltoa koskevat parannusehdotukset. |
