| Přispěvatelé: |
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Samhällspolitiska institutionen |
| Popis: |
Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten selviytymistä. Osa tutkimukseen osallistuneista lapsista on huostaanotettuja, osa on sijoitettu lyhytaikaisesti avohuollon tukitoimena. Yhteistä näille lapsille on se, että he ovat joutuneet kohtaamaan elämässään asioita, jotka ovat vaikuttaneet heidän kehitykseensä ja kasvuunsa epäsuotuisasti. Tutkimusta varten on haastateltu yhteensä kaksikymmentäneljä 8 – 12-vuotiasta lastenkotiin, perhekotiin ja vastaanottokotiin sijoitettua lasta. Haastatteluissa on käytetty apuna kuvakortteja, joissa on lapselle jokapäiväisiä tilanteita. Tutkimuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat: miten lapset jäsentävät elämäänsä, ja mitkä ovat ne keinot, joiden avulla he selviävät. Tutkimuksessa lapsi nähdään ympäristössään olevana aktiivisena toimijana, joka ohjaa elämäänsä vallitsevien olosuhteiden puitteissa. Lapsen sosiaaliseen toimijuuteen vaikuttaa muun muassa tämän ikä, sosiaaliset suhteet ja aiemmat kokemukset. Myös perheellä on suuri merkitys lapsen kasvuympäristönä. Mikäli lapsi elää perheessä, jossa esiintyy runsaasti erilaisia ongelmia, saattaa se aiheuttaa häiriöitä lapsen kehitykseen ja/tai hyvinvointiin. Tyypillisimpiä lastensuojelun asiakkuuteen johtavia ongelmia ovat vanhempien runsas alkoholinkäyttö, väkivaltaisuus sekä mielenterveysongelmat sekä lasten omat ongelmat, kuten koulupinnaus. Joskus lapset onnistuvat sopeutumaan hankalaankin tilanteeseen niin hyvin, että ulospäin ei ole havaittavissa mitään epätavallista. Toisille lapsille hankaliin tilanteisiin ja uuteen kotiin sopeutuminen sekä luottamuksellisen suhteen luominen aikuisiin on helpompaa kuin toisille. Sopeutumiseen liittyy kuitenkin aina prosessi, jonka lapsi käy läpi. Selviytyäkseen tästä prosessista lapsi käyttää erilaisia keinoja, joita voidaan kutsua selviytymiskeinoiksi. Selviytyminen on kuitenkin moniselitteinen käsite ja sen merkitys on yksilöllinen, lisäksi se kattaa enemmän kuin selviytymiskeinot. Tutkimuksen lähestymistapana on käytetty fenomenologiaa, fenomenografiaa ja hermeneutiikkaa. Tulokset on esitetty Allardtin hyvinvointiluokitukseen ja sitä muistuttavaan Maslowin tarvehierarkian avulla, joiden mukaan lasten selviytyminen jakautuu kolmelle tasolle: fysiologisten perustarpeiden tyydyttymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja itsensä toteuttamiseen. Fysiologisten perustarpeiden tyydyttyminen on tärkeä selviytymistä ja sopeutumista tukeva tekijä, säännöllinen päivärytmi luo struktuurin, joka auttaa kaoottisessa tilanteessa olevaa lasta selviytymään. Myös sosiaaliset suhteet ovat lapsille tärkeitä. Biologisten vanhempien merkitys – joko selviytymistä tukevana tai rasittavana tekijänä – on suuri. Muita merkityksellisiä henkilöitä lapsille ovat sisarukset, perhekodin vanhemmat, kaverit ja muut aikuiset, kuten hoitajat. Varsinkin pidempään sijoitetuille lapsille keskeistä oli myös oma aktiivinen toiminta, jonka kautta saavutetaan tietty mielekkyys. Selviytymistä tukeva tekijä on myös se, että lapsi kykenee asettamaan vanhempien ongelmat itsensä ulkopuolelle ja näkemään oman ulkopuolisuutensa. |
